Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Pätevä eli ei, yksittäisen metsikön puulajivalinta tehdään kuitenkin edelleen yksityistaloudellisin perustein eikä ilmastopoliittisin.
Pyysin tytärtäni kysymään lukion fysiikan opettajaltaan, kun heillä on teemana valo, että miten niiden puustosta heijastuneiden säteiden käy. Ilmeisesti asia riippuu aallonpituudesta: ilmakehä pidättää tietyt aallonpituudet, kuten pitkäaaltoiset lämpösäteet, ja toiset se päästää läpi. Tumma metsäpeite voisi näin ollen lisätä jonkin verran lämpenemistä esiintyessään suurina pinta-aloina. Epävarmuustekijät ovat kuitenkin suuret, eli mikä on ollut muiden tekijöiden (niiden jotka eivät sisälly laskelmaan) vaikutus samana historiallisena aikana?
Tilastoja tehtäessä, esitettäessä ja luettaessa on tarkkuus ja taustaoletusten esille tuonti tärkeää. Tilastoja voidaan esittää vain asioista joista saadaan riittävän luotettava tieto. Esimerkiksi korjuukustannukset voidaan esittää luotettavasti vain jos alan toimijat itse keräävät ja toimittavat tiedot.
Riistataloudessa voidaan laskea saaliin nettoarvo. Kuitenkin saaliin hankkimiseen käytettyjen resurssien arvolla (metsästykseen käytetyllä rahamäärällä) voidaan kuvata myös metsästyksen arvoa, sekä virkistäytyjälle että aluetaloudessa.
Tuo e-kirja on tiivistelmä. Luken sivuilta löytyvät edelleen myös laajemmat taulukot, joissa ainakin aiempina vuosina on ollut myös metsätuhot laajasti esillä.
Esimerkki havainnollistaa nykytilannetta. Oletetaan että perittävän tilan myytävän puuston arvo on 100000 euroa, joka määritellään myös koko tilan arvoksi ja oletetaan myös, että myyn kaikki puut kerralla. Perintövero on tästä tilasta kohtuullinen 9500 euroa eli 9,5 %. Maksan siis tämän ja lisäksi kaikesta tilalta myydystä puusta kuluista tulevat vähennykset huomioiden ehkä noin 25 %. Veroaste yhteensä noin 35 %.
Jos myyn tilan, myyntivoitosta ei mene erikseen veroa, vaan hankintahintana hyväksytään arvo, josta on maksettu perintövero. Siis jos tilasta aikoo luopua, kannattaa maksaa perintövero tilan käyvästä arvosta. (Jos sen sijaan tilan aikoo pitää, voi kannattaa taktikoida ja käyttää verottajan alueittain taulukoimia metsän arvoja.) Saan käteen tilakaupasta 100 000 euroa ja maksan perintöveron 9500 joten minulle jää 90500 euroa.
Tilan ostajan kannalta tilanne on taas se, että hän saa metsävähennyspohjan ansiosta myydä 60 prosenttia 100 000 euron puustosta verotta ja loput pääomaveroprosentilla 25 % eli veroja kertyy 40 000 eurosta 10000 euroa. Lisäksi hän on maksanut varainsiirtoveroa 4 %. Veroaste on siis hänellä kokonaisuudessaan karkeasti 14 %.
Verohyöty on ostajalle verrattuna perijään kohtuullisen suuri, 20 prosenttia tilan arvosta. Jos perijä kuuluu toiseen veroluokkaan tai jos metsätila on arvokkaampi, ero on suurempi. Olisiko järkevää ”neutralisoida” verotus siten, että tilan hankkiminen tai saaminen lahjana, perimällä ja ostamalla olisivat verotuksellisesti tasa-arvoisia tapoja kasvattaa metsäpinta-alaa? Nykysysteemi ei suosi sukupolvenvaihdoksia, vaan myyntejä. Riittävä korjaus olisi, jos tilan saaja voisi vähentää maksetut verot puun myyntitulojen veroista.
http://www.sciencemag.org/news/2016/02/europe-s-trees-have-been-warming-planet
Keskustelua tutkimuksesta näkyy olevan. Kommenteissa kyseenalaistetaan mm. se oletus, että tummempi metsä automaattisesti lämmittäisi ilmakehää verrattuna vaaleaan lehtimetsään tai puuttomaan alueeseen. Kaikki tunnemme kyllä ilmiön jossa tumma vaate lämpenee auringossa enemmän kuin vaalea vaate, mutta singahtaako lämpö valkoisesta pinnasta takaisin avaruuteen vai jääkö se kuitenkin ilmakehään? Vastatkaa ken tietää.
Risto Isomäki on muun muassa kirjassaan ”34 tapaa torjua ilmastonmuutosta” esittänyt, että Suomessa erityisesti lumisessa Lapissa pitäisi olla enemmän lehtimetsää, joka on vieläpä talvella lehdetön, joten maanpinnan heijastuskyky olisi sekä kesällä että talvella suurempi.
On vielä erotettava, mikä on teoriassa ja malliaskelmissa toimivaa ja mikä on käytännössä mahdollista. Euroopan metsistä merkittävä osa sijaitsee vuoristoissa, ja kaikille alueille ei ole sopivaa lehtipuuta mitä viljellä. Toisekseen, olisiko Suomessa mahdollista lisätä oleellisesti lehtimetsiä – näillä hirvi- ja poromäärillä vastaus on kielteinen.
Entä jos Euroopan metsäpinta-alaa ei olisi lisättykään, vaan vastaava määrä teollisuuden puuta, rakennuspuuta ja polttopuuta olisi tuotu muualta tai korvattu muilla lähteillä? Mikä olisi ollut sen vaihtoehdon nettovaikutus ilmastollisesti?
Noilta luontomatkailuyritysten kotisivuilta ilmenee, että esim. susia pääsee näkemään ainakin yli kymmeneltä haaskakohteelta juurikin tuolla metsäpeuran asuinalueella. Näkisin tässä jonkinasteisen ristiriidan yritystoiminnan ja luonnonsuojelun välillä.
H.Henttosen uhanalaisia nisäkkäitä käsitelleen esityksen tiivistelmässä riistapäivillä 2016 lukee näin: ”Metsien käytön ja metsärakenteen muutoksen katsotaan olevan vain kahden lajin, liito-oravan ja metsäpeuran uhkatekijänä.”
Metsäpeura-asiaa ja muutakin ajankohtaista riistatietoa:
http://www.metla.fi/tapahtumat/2016/riistapaivat-2016/ohjelma.htm
Paasivaaran esityksen mukaan peurat liikkuvat kohtalaisen suppealla alueella. Luulisi että tuolle alueelle (Kuhmo, Suomenselkä) voisi kohdistaa joitakin sudenkaatolupia. Esityksessä kyllä puhutaan ”näennäispetopaineesta”, mutta ellei kantaa rajoita susi, niin mikä sitten?
Metsäpeuran kanta on niin pieni, ottaen huomioon kannan pienuuden myös Venäjän puolella, että sitä ei pitäisi kaataa lainkaan. Esityksen mukaan kannan uusiutumisnopeus on liian pieni molemmin puolin rajaa.
Tuota haaskojen käyttöä en oikein ymmärtänyt. Kuka haaskoja vie luontoon ja mitä tarkoitusta varten? Turistien houkuttelemiseksi? Haittaavatko haaskat metsäpeuroja, kun ne houkuttelevat petoja?
