Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mhy:illä on toimitussopimuksia puun käyttäjien kanssa, eli ihan jokaiselle hankintaerälle ei tarvitse neuvotella loppukäyttäjää erikseen. Olisi mielenkiintoista kuulla, mikä on mhy-kentän markkinaosuus tukin, kuidun ja energiapuun toimituksissa. Puukaupassahan mhy on edelleen iso toimija.
Vaikka puistoja on jo kohta tuo nelisenkymmentä, eli aika hyvin jokaisen kansalaisen läheltä löytyy sellainen, ne sisältävät lopultakin aika vähän metsää verrattuna talousmetsän kokonaispinta-alaan Suomessa. Puistoista suuri osa on tunturia, suota ja vesistöjä. Siksi monimuotoisuuden kannalta on erittäin tärkeää sekin mitä tapahtuu talousmetsissä.
Vaikka laki ei siihen velvoitakaan, naapurisovun nimissä kannattaisi ranta-alueella mökkiläisille kertoa tulevista hakkuista ja kysyä toiveita toteutuksen suhteen. Osa ei halua mitään muutoksia maisemaan, osa saattaa haluta juurikin suurten puiden poistoa (yläharvennusta) myrskytuhoriskin takia. Osa taas saattaa olla kiinnostunut korvaamaan maanomistajalle maiseman säilyttämisestä (MTK:n sopimusmalli luonnonarvokaupalle) tai jopa haluta lunastaa lisämaata.
Suojelualueita tarvitaan mm. muistuttamaan meitä siitä, miltä luonnonmetsä näyttää. Lisäksi, mitä enemmän suojelualuetta, sitä vähemmän suojelupaineita yksityisiä maanomistajia kohtaan, kun uhanalaiset lajit menestyvät. Samoin, sitä enemmän metsästettävää riistaa, koska eläimistö leviää niiltä ulkopuolelle. Puistojen ”ryteikköisistä alueista” saadaan siis monenlaisia hyötyjä.
Hirvieläinten metsästys lienee syytä sallia useimmilla alueilla, ettei niistä muodostu reservaatteja metsästyskauden ajaksi.
Itse olen pärjäillyt omalla metsätilalla ihan pelkästään iPhonen ja paikannuksen avulla. GoogleMapsin ilmakuvataustalta erottuu hyvin kuviorajat ja tilarajatkin yleensä jos hakkuita on tehty. Lapissa olen joutunut turvautumaan Garminin GPS:ään ja siihen piti vaihtaa kotimainen koordinaatisto (KKJ) ennen kuin alkoi koealat löytyä. Geokätköilyssä taas pitää käyttää eri koordinaatistoa.
”riistan huomioiminen on niin vähämerkityksinen metsänhoidossa ettei se ketään voi haitata”
Hmm… muistetaanpa kuitenkin merkittävä poikkeus säännöstä: sorkkaeläimet.
En oikein ymmärrä, miksi hirvimäärää pitäisi kasvattaa susia varten. Susien määrä kai sopeutuu hirvien määrään eikä päinvastoin – ainakin näin alhaisella susien määrällä. Jos alennetaan hirvikantaa, vähenee myös susien määrä, jos kotieläimet suojataan.
Metsästyskoira on vaikea suojata. Voisiko hirvilupamaksuvaroista rahoittaa suojaliivien kehittelytyötä?
Edunvalvontavaltuutus olisi hyvä olla tehtynä ihan meillä jokaisella. Eihän sitä tiedä mitä voi sattua – vaikka liikenneonnettomuus tai sairastuminen. Samoin olisi hyvä olla koottuna kansioon keskeiset tiedot pankkitileistä, vakuutuksista, omaisuudesta jne.
Metsän sukupolvenvaihdos olisi syytä tehdä ajoissa, jotta vältyttäisiin noilta ’perämetsiltä’.
Itse arvostan asunto-osakkeita vuokratulon (matalan mutta tasaisen kassavirran) vuoksi. Asuntojen arvonnousu muodosti aiemmin noin puolet tuotosta, mutta se on nyt pysähtynyt. Ellei tulot riitä, sitten voi aina ’syödä’ pääomaa ja jättää hieman vähemmän perintöä.
