Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ihan mukavasti mennyt kauppa. Ei onnistuisi meiltä etäomistajilta.
Hyvä muistutus jees hv. Kissa ja koira pitää muutenkin estolääkitä punkkeja vastaan. Itelläkin nukkuu koirat sängyssä, joten kyllä ne saavat kesällä punkkilääkityksen (liuoksena niskaan).
Myyrät – etelässä myös hiiret – ovat juurikin bakteeripankki, jossa punkkien toukat ja nymfit ruokailevat. Myös muut jyrsijät, kuten oravat (+ maaoravat), kanit ja jänikset, voivat ilmeisesti toimia pankkeina. Isommat eläimet, kuten kauriit, antavat seuraavan punkkisukupolven synnyttämiseen tarvittavan veren; siksi aikuinen punkki tykkää ruokailla niissä ja voi levitä niiden mukana uusiin paikkoihin.
Oikeastaan mitään nisäkkäitä ei siis pitäisi houkutella ruokkimalla pihapiiriin. Riistanhoidollinenkin talviruokinta olisi ehkä suositeltavaa lopettaa. Pikkulintuja voinee ruokkia. Tonttia voi koettaa pitää punkkivapaana leikkaamalla nurmikon lyhyeksi ja laskemalla koira tai kissa metsästelemään sinne.
Jos pesintäajan säät ja mustikkasato määräävät metsäkanalintujen kannan, miten ”suorittava porras” selität metsäkanalintujen alamäen alkaen sotien jälkeen (näkyy Helsingin yliopiston talvilintulaskennasta)? Tarkennus: mustikan määrä metsissä ON kyllä alentunut, mutta ei taida ihan riittää tähän selitykseksi.
Miten muuten luontainen uudistaminen edistää mustikan menestymistä (vrt. riistametsänhoidon ohjeisto)? Eikö maanmuokkaus tehdä kasvupaikan perusteella eikä sen mukaan onko uudistamismenetelmä luontainen, istutus tai kylvö? Luulisi että mustikanvarpujen kannalta otollisin muokkausmenetelmä olisi mätästys. Ehkä tuossa luontaisella tarkoitetaankin jatkuvaa kasvatusta ilman maanmuokkausta?
Tuosta ’pyydä ja päästä’ -pyynnistä ja kalastuksesta yleensäkin: kalat ovat tuntevia olentoja siinä missä muutkin eläimet, erityisesti naamavärkin alueelta. Eläinystävällisin kalanpyydys on siis katiska.
Ammatti Raivoojan kysymykseen vastaus: koetan olla vastuullinen kuluttaja, siis en käyttäisi uhanalaista kalalajia enkä myöskään Afrikasta kalatiskiin tuotua ekokatastrofia, niilinahventa (Pangasius).
Puun takaalle: juuri tästä samasta puunkorjun järjestämisasiasta keskustelimme jo noin 17 vuotta sitten Ekometsätalouden liiton silloisella keskustelupalstalla – Metsälehdellä ei tätä mahdollisuutta silloin vielä ollut, vaan tämä foorumi ’lähti lentoon’ vasta kymmenisen vuotta myöhemmin. Lisäksi keskusteltiin mm. jatkuvasta kasvatuksesta. Ei siis mitään uutta auringon alla?
Noita syksystä 1998 kevääseen 1999 jatkuneita ”Metsäkäräjät”-keskusteluja löytyy vielä verkon syövereistä kun osaa etsiä. Muun muassa tällainen lausahdus löytyy keskusteluistamme (lainaus ei ole omaa tekstiäni):
”Maailma ei ole mielestäni niin musta-valkoinen kuin yritätte väittää. Suomen 400 000 metsänomistajaa eivät voi olla niin tyhmiä, että toimisivat vastoin omaa parastaan metsänhoidossa ja puukaupassa.
Lisää aiheesta: http://www.ekometsataloudenliitto.fi.
Vinkki: em. sivuilla lukemisen arvoinen on esimerkiksi Timo Kuuluvaisen lehtiartikkeli ”Häiriödynamiikkamalli”.
Niinpä. Puutiaisenkefaliitti ja borrelioosi eivät ole leikin asia. Siksi niiden leviämistä pitäisi torjua kaikin keinoin, muun muassa vähentämällä kauriskantaa ja suosimalla petoeläimiä.
Kyllä niitä punkkeja / puutiaisia löytyy molempia sortimenttejä, sekä tavallista että taigapunkkia, jo useammasta paikasta Etelä-Suomesta:
http://www.puutiaiset.fi > Ajankohtaista
”Enpä kehuisi Suomen metsien hiilen sitomisella!” No minäpä kehun:
Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventaario näyttää, että metsiin sitoutuu nyt paljon enemmän hiiltä kuin mitä niistä korjataan. Huomioiden myös ojitettujen soiden turpeen hajoamisen aiheuttamat hiilipäästöt.Elinkaaritarkastelut osoittavat, että puurakennus on hiilitaseeltaan ja kustannuksiltaan kilpailukykyinen verrattuna betonitaloon, kun huomioidaan rakentamisen aiheuttamat päästöt ja energian käyttö asumiseen. Massiivipuurakentamista pitäisi suosia. Saataisiin kaupan päälle hyvä sisäilma, kunhan rakentamisen ja huollon hyvästä laadusta pidetään kiinni.
Aha, nyt ymmärrän: hirvihavaintokorteista on apua viime hetken viilaukseen seurueiden kaatomäärien yhteen sovittamisessa. Jos ne havainnot tallennetaan nettiin metsästysseurueiden sivuille saman tien, voidaan vähähirvisiltä alueilta vapauttaa lupia käyttöön tihentymäalueille (sovellus on jo olemassa).
Mitäpä Lauri ehdotat että pitäisi nyt korjata? Olisiko se hankintalisän suuruus, mikä on pielessä, eikä niinkään kustannuslaskennan osaamattomuus puunkorjuun organisaatioissa? Jos hankintalisä olisi reilu, kannattaisi omatoiminen puunkorjuu, vaikka teettäisi ajon ulkopuolisella.