Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Toivottavasti hirvipolitiikassa ei tarvitse turvautua viimesijaiseen keinoon, metsästysvuokrasopimusten irtisanomiseen, jota jees h-v väläytti kommentissaan Alestalon kirjoitukseen Metsälehden Kolumnit -osastossa.
Metsänomistajat ovat kyllästyneitä vahinkotilanteeseen, se on selvä. Toisaalta, hirvitalousalueet ovat tuore keksintö; niille pitää ehkä antaa mahdollisuus toimia. Hirvitalousalueilla pitäisi pohtia, mikä on kestävä kanta (taloudellisesti / ekologisesti / sosiaalisesti) koskien kaikkia sorkkaeläimiä, eli myös villisikoja ja poroja.
Hyvä avaus. Vanha sanonta kuuluu, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Olen kuullut sanottavan, että aiemmin ikäviä tosiasioita piti peitellä, eli sitä, että metsätaloudella olisi vaikutusta riistakantoihin. Myöskään metsästyksen vaikutusta ei saanut tunnustaa, joten keksittiin sijaiskärsijä: petoeläimet.
Jos nyt rehellisesti tunnustettaisiin vielä se metsästyksen vaikutus. Se näkyy selvästi esimerkiksi Värriön luonnonpuistossa, jossa sekä riistan että petoeläinten kannat ovat vahvistuneet metsästyksen lopettamisen jälkeen. – Huolimatta massiivisesta porojen ylilaidunnuksesta.
Riistametsätalousajattelussa on hyvää erityisesti ajattelutapa: se että muitakin tavoitteita otetaan metsätaloudessa huomioon kuin pelkästään puuntuotanto. Hyöty per kustannus -suhde on hyvä.
Kyllä metsästyksestä olisi mahdollista tuotteistaa ’korkean arvonlisän’ matkailukokonaisuuksia, mutta ei siihen tarkoitukseen korkeaa hirvikantaa tarvita. Voisihan asian ajatella niinkin päin, että metsästysmatkalaisille tarjottaisiin hirvenmetsästyselämys aidatulla alueella. Korkea hirvikanta olisi siis aidan sisällä, eikä kuten nyt, aidan ulkopuolella. Ulkopuolisilla alueilla saataisiin sitten tuotettua paljon ja hyvälaatuista puuraaka-ainetta muihin biotaloustuotteisiin.
Juurikäävän torjunnan poistuminen kemerasta oli kieltämättä erikoista. Minun mielestäni se oli tärkein työlaji ja taimikon varhaishoito toiseksi tärkein.
Ammatti Raivooja kaipasi tuolla tukin minimiläpimittaketjussa suositusta juurikääpäkuvion ja puolukkatyypin kasvupaikan uudistamiseen hirviriskialueella. Visaisia kysymyksiä; tilanne hankaloituu vielä, jos juurikääpä on männyn tyyppiä eli tyvitervastautia.
Pyrkisin kai saamaan kasvupaikalle sekataimikon mahdollisimman tiheänä, eli kun puulajeja on useita, joku aina menestyy paremmin ja taimikonhoidossa on varaa valita.
VT: Männyn konekylvö.
Juurikääpäkuvion voisi kylvää rauduskoivulla tai vaihtoehtoisesti istuttaa koivulla tai haavalla ja aidata sähköpaimenella.HIRVIvaroitus: höpötys jatkuu…
”Metsänhoidonsuositukset käskevät kasvattamaan männyn tiheänä, jotta hirvillekkin riittää.”
Ensisijainen tiheän alkukasvatuksen syy on männyn tyvitukin oksikkuuslaadun parantaminen (varmistetaan oksien karsiutuminen).
Jos ylisuurta hirvikantaa ei tarvitsisisi huomioida, voitaisiin puulajivalinta ja taimikonhoidon ajankohta päättää pelkästään metsänhoidollisin perustein.Metsätaloudessa on ratkaisevaa millaisiin tuotteisiin puuta tulevaisuudessa käytetään. Osa tuotteista tarvitsee hyvää laatua ja osa ei. Energiakäytön puustamaksukyky on heikko, joten se on yleensä metsänomistajalle marginaalierä. Uudet tuotteet kuten biohiili voivat parantaa tilannetta. Voidaan olettaa että ainakin lähitulevaisuudessa paras kantohinta saadaan edelleen järeästä ja laadukkaasta puusta. Hirvituhoista johtuva puun laatuongelma realisoituu ehkä vasta viiveellä, koska hirvikanta oli välillä melko alhaalla ja heikkolaatuisia metsiköitä tulee vasta nyt enemmälti sahattavaksi.
Osa puun ostajista pystyy muuten edelleenkin käyttämään niitä ’ylijäreitä’ runkoja.
