Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
EPA (Emission Preventing Association) = Environment Protection Agency?
Jos korjuun kilpailuttaminen ja teettäminen itse olisi selvästi kannattavampaa kuin pystykauppa, se olisi varmaan yleistynyt jo, joko omana työnä tai mhy:n työlajina? Olisi ehkä tervetullutkin kokeilu, jos mhy:ssä tarjottaisiin korjuun kilpailutusta. Mhy:n oma korjuupalveltu voisi tietysti myös tehdä tarjouksen.
Eli kun nyt kilpailutetaan yhteen koplattuna puun kantohinta plus korjuu, voitaisiin kilpailuttaa erikseen kantohinta ja korjuu. Jos nämä tulevat eri toimijoilta, on kyseessä hankintakauppa, ja jos ne tulevat samalta, on kyseessä pystykauppa (korjuun hinta näkyisi hakkuusopimuksessa).
Ainut isompi epäkohta mitä näen pystykaupassa, on sen aikaansaama tarve katkonnan valvontaan. Jos taas katkonnan kontrolloisi täysin, eli teettäisi tai tekisi itse, olisi ehkä hankalaa kaupata puutavara. Ainakin ostaja olisi oltava tiedossa ennen hakkuuta, että voisi sopia mitoista.
Asiaa helpottaisi, jos mitoista ei tarvitsisi sopia tarkkaan, ainoastaan tukkiosan, kuituosan ja energiapuun hinnoista ja tukki/kuitu läpimittarajasta. Puun ostaja saisi katkoa mielensä mukaan, kunhan maksaisi sovittuun rajaan saakka tukin hinnan. Tukki/kuitu jakoa saisi sen jälkeen muutella vapaasti markkinatilanteen mukaan.
Haitta- ja vieraslajien metsästystä ja rehevän vesistön hoitokalastusta pitäisi ympäristöihmisenkin ymmärtää. Ainakin jos kalat menevät hyötykäyttöön, esim. lannoitteeksi tai rehuksi. Kysymys on siitä miten arvotamme kussakin tapauksessa hyödyn ja haitan. Esimerkiksi metsäkauris on metsästäjälle hyötylaji ja muille sekä hyöty että haitta.
Käsityksemme monimuotoisuuden merkityksestä muuttuu koko ajan. Esimerkiksi semmoinen hypoteesi on esitetty, että kun loiset on hävitetty suolistostamme, olemme samalla lisänneet allergioita. Elimistön puolustus käy toimettomana tarpeettoman uhkan kimppuun. Tämä ei tietenkään tarkoita, että loiset pitäisi palauttaa meihin, olihan niistäkin vakavia haittoja.
Pohjoisessa voi olla myös monimuotoista, kts. vaikka Värriön luontopäiväkirja. Löytyy netistä:
”…hallitus pyrkii edistämään hirvivahinkojen vähentämistä…, tavoitteena vahinkojen määrän pudottaminen 30% vuosittain…niin että v. 2018 enää 10% tasolla nykyisitä vahingoista…”
Jospa se ei vain ”pyrkisi edistämään” vaan panisi toimeksi. Jos tälläinen kehitys toteutuisi, se olisi suorastaan sensaatio. Metsästäjien vastustus tulee kyllä olemaan kovaa.
Meillä on käytännössä jo perustuloa vastaava järjestelmä (= rahaa ilman työvelvoitetta) olemassa, se koostuu erilaisista tukimuodoista. Perustulo on lähes sama asia kuin negatiivinen tulovero, eli alhaisilla tulotasoilla ihminen saa tukia (negatiivinen vero) ja kun tulot nousevat, lähtee verotus pikku hiljaa nousemaan, ensin se on nolla prosenttia ja isommilla tasoilla jokin positiivinen luku.
Minäkin aiemmin ajattelin, että perustuloa vastaan pitäisi osoittaa jonkinlaista toimeliaisuutta, mutta töiden järjestäminen ja toimeliaisuuden määrän valvominen vaatisi hirvittävän byrokraattisen isovelivalvoo-systeemin. Vähän kemeran tyyliin, mutta vielä kertaluokkaa hankalampana. Osa porukasta on vajaatyökykyisiä ja työkyvyttömiä, kuten jokainen meistä osan aikaa (sairastamiset), mikä tuo vielä omat hankaluutensa.
Olen itse kokeillut toiminimenä olemista starttirahan turvin, mutta minun piti palata ansiosidonnaiselle, kun yritysidea ei kantanut. Kansalaispalkka poistaisi tarpeen starttirahaan siihen sisältyvinen byrokratioineen.
Kansalaisten ostovoiman kasvattaminen antamalla lisää varoja köyhille, joilla ne menevät kaikki kulutukseen eikä säästöön, olisi kotimaista kysyntää piristävä asia. Samoin olisi työn jakaminen, eli halukkaille 6-tuntinen työpäivä. Työttömyys aiheuttaa julkiselle taloudelle enemmän kuluja kuin pakolaiset (kirjoitti Hesari tänään).
