Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jonkilainen perustulo tai kansalaispalkka, paitsi keventäisi byrokratiaa, tekisi riskinoton eli sivu- tai päätoimisen yrittämisen houkuttelevammaksi. Samoin se mahdollistaisi pienipalkkaisenkin työn vastaanottamisen, jos (nykyisiin tukiin sisältyvä) kannustinloukku poistettaisiin, eli perustuloa alettaisiin verottaa vasta isommilla tulotasoilla.
Jatketaanpa vielä aiheesta. Maaseudun Tulevaisuudessa on männä viikolla yleisön kommenteissa oltu sitä mieltä, että kauriiden vähentäminen ei vaikuta punkkeihin eli puutiaisiin. Asiaa on kyllä tutkittu laajasti muissa maissa, ja se tiedetään, että kauriiden suuri määrä lisää punkkeja. Samoin tiedetään varmasti, että pienjyrsijöiden suuri määrä lisää borreliabakteeria ja TBE-virusta puutiaisissa. Kasvinsyöjät siis lisäävät ihmisen riskiä sairastua. Supikoira ja muut pedot sen sijaan ovat hyödyllisiä vähentäessään kasvinsyöjien määrää.
Kannattaisi katsoa kokonaisuutta. Suomi seisoo edelleen puujaloilla, eli metsä on tärkein luonnonvara. Kärkihankkeeksi sopii oikein hyvin se, että kehitetään puulle uusia arvokkaita käyttötapoja. Niihin tarvitaan kuitenkin laadukasta raaka-ainetta riittävä määrä. Sitä ei synny hirvien syömistä rääseiköistä. Niiden estäminen on metsänomistajan asia.
Tämä menee monellakin tapaa ohi ketjun aiheesta, mutta antakaa anteeksi. Nyt kun jees h-v:llä on todistetusti kirjanpainajaongelma, kannattaa kuusta laittaa nurin kohtalaisen iso alue, ja lisäksi ensi keväänä muutama feromonipyydys maastoon. Sekin auttaa epidemian hillinnässä, jos antaa kuitupuukasojen pyydystää munat keväällä ja vie puut kuoriaisten parveilun jälkeen tehtaalle.
Metsä Groupin Riikan laivaseminaarissa kesäkuussa Juha Mäntylä sanoi että tehdasinvestoinnit – kuten Äänekoski – tehdään säännöllisesti puuta myyvien metsänomistajien varaan. Jäsenet ja sopimusasiakkaat ovat siltä kannalta katsoen arvokkaita.
Tuo 25 % parempi tulos johtunee suureksi osaksi juuri aktiivisesta puun myynnistä, mutta suuri osa voi tulla aktiivisesta metsänhoidosta. Tiedetään, että metsänkasvua voidaan lisätä ja myös kasvun kohdistumista arvokkaampiin jakeisiin. Olisi mukava nähdä sellainen vertailu, jossa olisi omana ryhmänään metsänhoitoyhdistysten palveluja aktiivisesti käyttävät. Mhy:hän väittää pääsevänsä kilpailuttamalla parempiin kantohintoihin.
Mhy:n asiakkaille järjestö pitää kuviokartat ajan tasalla osana Silvanetti-palvelua. Tietenkin metsaan.fi palvelussa olisi myös oltava kuviot ajan tasalla, mutta kenellä olisi resursseja päivittää ne sinne? Kustannuspaineissa metsävaratiedon tarkkuus tulee väistämättä heikkenemään, kun tarkkojen metsäsuunnitelmien kattavuus pienenee.
Kantokäsittelyllä koetetaan estää juurikääpäsienen iskeytymistä KANTOON ilmassa tuulen mukana toisista metsiköistä kulkevista itiöistä. Kantokäsittelyllä ei voida estää metsikkökuviolle jo tulleen sienen leviämistä puuyksilöstä toiseen, koska se ei estä valmiiksi lahon kannon itiötuotantoa ja kääpä leviää tehokkaasti myös maassa juurten kautta. Kannonnostoalalle ei tietenkään pidä jättää yhtään lahoa kantoa.
2000-luvun suuret myyrätuhot saattoi aiheuttaa kumpi tahansa, metsämyyrä tai peltomyyrä. Myyräkannan nousu alkaa usein juuri metsämyyrällä, jonka peltomyyrä isompana lajina myöhemmin syrjäyttää ruokapaikoilta. Meidän metsätilalla kuorittiin rangoiksi v. 2008 vasta istutettuja kuusentaimia, eli niin pieniä että peltomyyräkin olisi voinut olla asialla. Metsämyyrä on hyvä kiipeilijä: kuulemma kiipeilee Lapissa jopa isoihin mäntyihin ja täyttää vatsansa lupolla – kertoi prof. Henttonen Pallaksella viime viikolla. (Kuulostaa vähän samalta touhulta kuin muumeilla: nehän täyttävät vatsansa kuusen havuilla ennen talviunia.) Suurimmat taimituhojen aiheuttajat lienevät kuitenkin juuri kookkaat Microtus-suvun edustajat peltomyyrä ja lapinmyyrä, jotka eivät tarvitse reviiriä lisääntymisaikana ja saavuttavat siksi suurimmat yksilötiheydet.
Kun klikkaa käyttäjän nimeä, saa nähtäväksi profiilin. Päivitin juuri omani. Useampikin käyttäjä voisi kirjoitella profiiliin, niitä olisi mielenkiintoista lukea. Kohtaan ”kotikunta” mahtuu enemmänkin tekstiä.
Olen minäkin nuorena istuttanut ja raivannut omissa metsissä, mutta en juurikaan enää ehdi. Nyt koetan keskittyä borrelioositutkimukseen ja lasten hoitoon. Aiemmin olen tehnyt metsänhoidon tutkimusta (taimien laatu, metsätuhot) ja tutkimukseen liittyviä hallintotöitä.
Kyllä metsästysmatkailu olisi ihan ok, jos metsästyselämys tuotteistettaisiin hyvin. Siis rakennetaan tuote jahtielämyksestä. Joutuu siellä seurueeseen kuuluvakin monesti ahertamaan montakin syksyä ilman kaatoa. Näin ollen hirvikantaa ei ole matkailun takia tarpeen kasvattaa. Sen sijaan vuokratuotto maanomistajalle voisi nousta.
Voi olla että tämä olisikin tulevaisuuden malli: maat vuokralle eniten tarjoavalle taholle, joka sitoutuu pitämään hirvikannan tietyn tason alapuolella. Hirven lisäksi yrittäjä voi tarjota jänisjahtia ja kanalintujahtia. Kun koko riistakanta on yhden tahon hallussa, metsästyksen määrän säätely on helpompaa kuin nykytilanteessa, jossa koko tietyn seuran jäsenistö pääsee alueelle.
Nykyiset metsästysseurat voivat tietenkin osallistua tarjouskilpailuun. Heikko puoli mallissa on metsätilojen keskimäärin pieni koko, eli yhtenäisiä metsästysalueita ei ole helppoa kasata, mutta isot tilat ja tilojen yhteenliittymät voisivat kokeilla tätä.
