Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Yksi aika yleinen ”naapurin metsä” -sovellus liittyy taimikonhoitoon. Hoidan oman taimikkoni puhtaaksi lehtipuista, niin hirvet siirtyvät naapurin metsään.
🙂
Ei kai ole oleellista kuka sertifiointijärjestelmän ylläpidon maksaa? Oleellisempaa on kai se että FSC:n vaatimukset ovat hieman PEFC:tä tiukemmat, mutta molemmilla järjestelmillä voidaan toisaalta sertifioida myös ns. puupeltoja eli yhden puulajin monokulttuureita.
IKEAn maanosto on taas yksi uusi ilmentymä nykyajan siirtomaapolitiikasta. Samaa sarjaa kuin muiden monikansallisten yritysten ja joidenkin valtioiden harjoittama metsä- ja maatalousmaan anastus mm. Aasiassa ja Afrikassa. Luonnonvarat siirtyvät pois paikallisten hallinnasta. Tätä esiintyy myös Suomessa kaivosalalla.
Myös MG ostaa puun niin halvalla kuin vain saa. Voitoista pääsee osalliseksi omistamalla osakkeita tai Metsäliiton jäsenosuuksia. Toisaalta on arvokas asia, että metsäteollisuus investoi nyt kotimaahan, kun niin PALJON työtä on jo valunut ulkomaille (vrt. Matti Vanhasen haastattelu Hesarissa 1.8.2015). Eikä varmaan investoi, ellei ole varmuutta kohtuuhintaisen puun saatavuudesta.
Jos Venäjän tuonti menee takkuiseksi, sitten voi olla toivoa jonkinlaisesta kuitupuun hinnan vahvistumisesta.
Mobiilikäyttö vähäisemmässä määrin tarvittuna onnistuu hyvin myös ilman iPadin omaa simmikorttia. Operaattorit eivät ymmärrettävästä syystä mainosta tätä mahdollisuutta.
iPhone paritetaan yhteen iPadin kanssa, eli asetuksista laitetaan ensin bluetoothit päälle molemmista laitteista, sitten kännykästä ”oma yhteyspiste” ja lopuksi iPadin bluetoothista painetaan iPhonen kohdalta yhteys päälle (ilmoitus: Yhteydessä). Yhteys kannattaa katkaista surffailun lopuksi.
Perustuloa ei kannata hutkia tutkimatta. Nykyiset tuet eivät todellakaan kannusta ottamaan työtä vastaan, koska niiden määrä alkaa tippua liian jyrkästi tietyn tulorajan ylityttyä. Jos perustulo toteutuisi esim. negatiivisen tuloveron mallilla, se parantaisi työmarkkinoita niin, että kotimaisen työvoiman kilpailukyky verrattuna maahanmuuttajiin vahvistuisi. Tämä siksi että
1) palkasta jäisi aina valtaosa käteen koska negatiivinen tulovero kiristyisi vähitellen tulojen kasvaessa (isommissa tuloluokissa perustulo verotetaan kokonaan pois), ja
2) vajaatyökykyisenkin henkilön kannattaisi aina ottaa työtä vastaan, ja 3) työnantajien kannalta halpaa työvoimaa olisi aina saatavilla.En tiedä mitä tarkoitatte ’menestyneillä valtioilla’ mutta minä luen niihin edelleen kaikki pohjoismaat (p.l. Islanti).
Nykyiselläkin työajalla on monissa perheissä ongelmia, etenkin niillä aloilla, joilla palkaton ylityö on sääntö eikä poikkeus. Työpaikalla tehty koknaistyöaika pitenee myös jakamisen kautta: esimerkiksi jos kolme työntekijää siirtyy 6 tunnin työpäivään, voidaan palkata yksi 6 tunnin tekijä lisää.
