Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä kantojen poisto ehdottomasti kannattaa. Sillähän saadaan jopa puhdistettua kasvupaikka taudista, jos poistetaan kaikki infektoituneet kannot ja vaihdetaan puulaji kestäväksi.
Kantojen käsittely vain täytyy tehdä viisaasti, eli kantokasojen täytyisi kuivua alas asti, ja kannonpalasia ei saisi jäädä maastoon eikä joutua puhtaisiin metsiköihin. Tienvarsikohteet olisivat parhaita niin maastokuljetus jäisi lyhyeksi. Kaikkein paras olisi jos kannot voitaisiin kuivattaa jossain muualla kuin metsässä, esim. pellonreunassa tai kiviraunion päällä.
Vasaitis ym 2008, Silva Fennica 42(3), 457-483.
Korjattu versio.
Ilmeisesti on kuitenkin niin että verieläimillä on eroja. Esimerkiksi jossain tutkimusaineistossa kävi niin, että ketuista verta imeneistä puutiaisista vain noin 10 prosenttia infektoitui bakteerilla, mutta hiiristä verta imeneistä jopa 90 prosenttia. Jutun päätelmä oli että ketun hyötypotentiaali hiiren tappajana kannattaa hyödyntää. Lähde: Red fox as healthy weapons of mouse destruction (terriermandotcom.blogspot.fi).
Myöskin hirvieläinten osuus taudin levittäjänä on vielä auki: Amerikassa löytyi alueita joilla oli kyllä runsaasti hirviä, mutta ei borrelioosia. Lähde: Fox and coyotes and ticks – oh my! (www.newstimes.com).
Ei se metsätuki nyt NIIN merkittävä ole, että sen saamiseksi viitsisi avata metsaan.fi tietonsa. Eiköhän jätetä se metsänomistajan päätettäväksi, kenelle hän haluaa jakaa tiedot ja keneltä hän haluaa tarjouksia metsäpalveluista tai puukaupasta. Verottajaa metsävaratieto kiinnostaisi silloin kun kiinteistö vaihtaa omistajaa, mutta sen voi antaa silloin tarvittaessa verottajalle, ei kaikelle kansalle.
Eikä se metsätieto nyt NIIN salattua ole tälläkään hetkellä, googlen satelliittikuvista ja Maanmittauslaitos karttapalvelun ilmakuvista saa tiedot metsistä ja tilojen rekisterinumerot kaupan päälle.
Tuohon on tutkimuksen keinoin melkein mahdotonta vastata; vaikuttavia muuttujia on niin paljon. Suomessa on kuitenkin alkamassa tutkimus monimuotoisuuden ja ihmisen terveyden yhteyksistä (Hanski, Haahtela ym).
Se susi ja hirvi ovat yksi pieni osa monimuotoisuutta, joskin tärkeä, koska hirvi muokkaa laiduntamalla metsäluontoa, jos sitä on luonnontilaan verrattuna paljon enemmän. Samoin poro.
Itse uskon että monimuotoisuus kuten muukin luonnonmukaisuus vaikuttaa. Kemiallisten aineiden vaikutus ja yhteisvaikutus (ruoka, puhdistusaineet, rakennusmateriaalit, kankaiden käsittelykemikaalit,…) rasittavat elimistöämme. Jotkut jopa käyttävät antibakteerisia puhdistuaineita, jotka tappavat paitsi haitalliset, myös tarpeelliset bakteerit iholtamme. Lisäksi elimistöltämme on poistettu uonnollinen bakteeri ja viruspommitus lapsuusaikana. Arvellaan että osittain siksi elimistö reagoi vääriin ärsykkeisiin, kun sitä ei ole vauva-aikana opetettu oikeisiin ärsykkeisiin. Siitä ja kemikaaleista allergioiden lisääntyminen.
Kasvien siitepöly olisi yksi tällainen luonnollinen ärsyke. Mitä monimuotoisempi, sen parempi. Mutta tätä puolta vasta aletaan tutkia.
