Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mitäs tavaroita ne 200 000 työtöntä ostavat: halvinta ulkomaista? Osatyötäkin tekevät kuluttavat paljon enemmän kuin työttömyyskorvauksella sinnittelevät, eivätkä tarvitse esimerkiksi toimeentulotukea. Työtön lykkää kaikki mahdolliset investoinnit tulevaisuuteen. Saatan olla idealisti, mutta uskon lyhennnetyn työajan johtavan positiiviseen kierteeseen. Lyhyemmän työajan tuoma tuottavuuden kasvu korvaa ainakin osan lisäkuluista, joita tulee isommasta porukasta kullakin työpaikalla.
Ei kai työn jakamista tarvitse ay-liikkeellä hyväksyttää. Asia lienee työpaikoilla vapaaehtoisesti sovittavissa.
Muuten, yksi työllistämiskynnystä loiventava asia olisi palkkatyöntekijöiden erilaisten vapaiden (sairausajan palkka, lasten hoitovapaat ym.) tuomien kulujen kohdistaminen kaikille työnantajille tai Kelalle.
Jotenkin tuntuu kuin hallituksella olisi mielikuvituksen puutetta. Epäsuosittuun 5 % palkanalennukseen / työjan pidentämiseen ei kannattaisi hirttäytyä ja rankaista kansalaisia lisäsäästöillä.
Julkisen talouden tasapainotuksen kannalta em. toimia jopa tehokkaampi strategia voisi olla työn jakaminen eli työajan lyhentäminen mahdollisimman monilla aloilla. Jos parista sadasta tuhannesta työttömästä vaikka puoletkin saataisiin töihin, tulisi työttömyyskuluihin säästöä ja kotimaiseen kulutukseen puhtia. Jos vienti ei vedä, elvyttää voi itse kukin lisäämällä omaa kulutustaan kotimaassa. Eli kotimaan matkailu, kotimaiset elintarvikkeet ja kotimaassa valmistetut tavarat etusijalle. Siis niillä joilla on varaa niihin. Kun työttömyys alenee, yhä useammalla on varaa.
Männyn taimikko kuuluu olla aluksi tiheä ellei sitä karsita.
Mielestäni haukutte nyt väärää puuta: Suomen eduskunta on säätänyt lait, joita ely-keskus ynnä muut virkamiehet toteuttavat, ja Suomen eduskunnassa vihreillä on alle 10 % ääniosuus. Kaikki puolueet joutuvat nykyisin huomioimaan ympäristöasiat, kun niistä on tullut valtavirtaa.
Tietenkin virkamiehissäkin on monenlaista tallaajaa, kuten ihmisissä yleensäkin. Nykyisin ollaan edistytty esimerkiksi liito-oravan ja valkoselkätikan elintapojen ja elinympäristövaatimusten tuntemuksessa niin paljon, että niitä osataan suojella kustannustehokkaammin. Tiedetään, että kumpikaan ei vaadi hehtaarikaupalla suoja-alueita.
Lakipykälissä kyllä on hassujakin yksityiskohtia. Esimerkiksi se pykälä, joka estää rauhoitetun eläimen kiinni ottamisen ja poistamisen asunnosta tai liiketilasta. Jos asuntooni tai jonnekin muualle ei-toivottuun paikkaan ilmestyisi orava, myönnän, että en kyllä soittaisi ely-keskukseen enkä pelastuslaitokseen. Hankkisin haavin ja poistaisin oravan omatoimisesti!
Ennustan, että tämän kesän helteet alkavat viimeistään 12.8. jolloin lapsilla alkavat koulut.
”Hyödyt ja haitat” on punnittu riistaneuvostoissa painottaen metsästäjien toiveita, ei maanomistajien.
Nykyisen ”alhaisen hirvikannan” aiheuttamasta metsästyshaluttomuudesta on keskusteltu täällä palstalla ennenkin. Ei nykytilanteesta suurta haittaa koitune: hirvenmetsästyksestä voi pitää välivuoden tai -vuosia. Jos metsästäjät kaikkoavat täysin, voidaan tuhoeläinten poisto hoitaa kaupallisten yritysten toimesta. Tulee kalliimmaksi – mutta säästöä tulee metsätuhojen loppumisen muodossa.
Juuri tästä syystä käsittelen omat karvakorvani (=koirat) Effipro-punkkikarkotteella, eli suojatakseni paitsi niitä, myös itseäni ja lapsiani. Ei tunnu mukavalta ajatus, että punkkeja ryömiskelee kotieläimissä tai sängyssä. Varusteiden mukana niitä voi varmaan tulla sisätiloihin, mutta meidän hitaat punkkilajit liikkuvat tutkijoiden käsityksen mukaan lähinnä vain vertikaalisesti kiipeämällä, eli eivät liiku esim. lattialla horisontaalisesti pitkiä matkoja.
Lähes kaikilla noilla edustajilla lienee myös metsää. Kysymys kuuluukin, miksi harrastus menee elinkeinon edelle?
”16 metsästäjää, jotka kuuntelevat yhtä MTK:n edustajaa”
Jos kuuntelisivatkin, niin tilanne voisi olla toisenlainen. Olen itse kirjelmöinyt Keski-Suomen riistaneuvostolle. Vastaus oli kohtelias mutta kirje ei liene vaikuttanut mihinkään.
Kyllä asennemuutos pitää lähteä alatasolta eli yksittäisistä metsästysseuroista liikkeelle.
”Ei ne punkkien määrä myyrien paljoudesta johdu. Tänäpäivänä ketut, kauriit, supit ja rusakot ovat täynnä punkkeja joten sieltä ne tarvittavat väli-isännät löytyy.” Arvelen, että punkkitautiriskin ennustaminen ihmisellä on valitettavasti monimutkaisempi asia.
Prof. Heikki Henttonen, Metsälehti nro 11 4.6.2015:
”Borrelia-bakteerit ja aivokuumevirukset lisääntyvät nimenomaan pikkunisäkkäissä. Isommista nisäkkäistä aikuinen punkkinaaras saa runsaan veriaterian jonka turvin se tuottaa paljon munia, mutta esimerkiksi kauriseläimissä nämä taudinaiheuttajat eivät lisäänny.”
”Meillä on kaksi tärkeää punkkilajia, jotka eroavat ekologialtaan. Meillä on kaksi aivokuumeviruskantaa. Meillä on useita Borrelia-lajeja, joilla on useita isäntälajeja, joiden levinneisyydetkin ovat erilaisia. … Joka yhdistelmässä punkkitautien ekologia voi olla erilainen.”