Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Laitetaan nyt tämä puutiainen tähän, kun ei minkkiketjua löytynyt tähän hätään.
Tutkimus puutiaisten levinneisyydestä on vasta aloitettu, mutta se, että ne viihtyvät aiemmin luultua paremmin – paitsi ruohikoissa – myös havumetsissä, voi johtua siitä, että näissä metsissä on tärkeitä isäntäeläimiä eli veren lähteitä puutiaisille. Niitä ovat luultavasti mm. metsähiiri ja metsämyyrä.
Sen sijaan siihen, miksi puutiaishavaintoja kertyy kosolti nimen omaan vesistöjen varsilta, en ole kuullut vielä uskottavaa selitystä. Liittyykö tämä ihmisten vai esimerkiksi lintujen liikkumiseen? Puutiainenhan ei itse liiku juuri muuten kuin isäntäeläintensä mukana, ja omin voimin vain pystysuunnassa.
Mitä minkki tekee vesistöjen varsilla? Vastaus: pyydystää puutiaisten isäntäeläimiä eli muun muassa vesimyyriä ja tekee sikäli hyvää työtä. Työ kuuluisi vesikolle, joka ei kuitenkaan enää ole sitä tekemässä.
Miten hehtaarin taimikon aitaamiseen saa kulumaan kilometrin verran verkkoa? Eikös siihen riitä 400 m, jos hehtaarin ala on 100×100 m?
Voisiko Metsälehti tehdä jutun jees h-v:n hirviaidasta, niin olisi valmis resepti, minkä mukaan riistanhoitoyhdistykseltä voisi tilata aitauspalveluja.
Kuten täällä on jo todettu, tietoimitusta sujuvoittaa, jos sitä ennen on tehty paperi nimeltään tiesopimus, jossa sovitaan tien linjauksesta ja jos halutaan niin myös kunnossapidosta. Kuten Taneli kertoi, kannattaa tutkia vaihtoehtoiset tielinjaukset. Hyötyyhän tiealueen luovuttajakin itse useimmiten uudesta tiestä.
Kannattaa muistaa, että tietä ei ole pakko rakentaa kalleimman mukaan, vaikka tieoikeus olisi olemassa. Aluksi voi riittää talvikäyttöön eli hakkuita varten avattu ura. Ennemmin tai myöhemmin aluelle pitää kuitenkin päästä hoitotöihin henkilöautolla.
Asiansa osaavan urakoitsijan kanssa pieni tiehanke voi onnistua myös ilman ulkopuolista suunnittelua, mutta isossa ja varsinkin usean maanomistajan hankkeessa se on suositeltavaa.
Ennakkoraivausta ei tueta. Mutta jos pari taimikonhoitoa on sitä ennen huolellisesti tehty, ei raivausta ehkä tarvitakaan.
Suometsän hoito: ”Tukea voidaan myöntää ennestään ojitetun alueen ojaston kunnostukseen, vesiensuojelutoimenpiteisiin ja sellaisten piennarteiden tekemiseen, jotka liittyvät ojitetun alueen kunnostukseen.”
En osallistunut kaikkien aikojen ensimmäiseen tapaamiseen Pieksämäellä. Se lähti liikkeelle niin, että yksi nimimerkki (musta miäs) kutsui muut kämpälleen. Siitä reissusta oli juttua Metsälehdessä.
Olen ollut järjestävänä osapuolena Ylöjärvellä, jossa tapaaminen yhdistettiin Tampereen metsämessuihin, ja Rautalammilla Korholan kartanossa, jossa tutustuttiin Sahalan kartanon metsiin ja pidettiin mottikisat.
Nyt tänä vuonna Konnevedellä järjestän retken varmaan viimeisen kerran, jotta muutkin pääsevät esittelemään metsiään. Monellakin nimimerkillä on paitsi paljon sanottavaa, myös näytettävää, joten toivon, että hyvä perinne jatkuu voimissaan.
Tässä välissä on ollut tapaaminen Pudasjärvellä, jonka kutsui koolle paikallisessa metsänhoitoyhdistyksessä silloin työskennellyt T.Pihlaja. Ja tutustumiskohteena Osaran aukeat.
Tapaamiset ovat tähän saakka olleet yhdistelmä opastettua retkeilyä ja vapaamuotoista oleskelua. Hyvin on toiminut tämä konsepti.
Talvikitkat onkin profiilia 60 kun tilasin sellaiset. Tilaahan on pyöränkoteloissa vaikka kuinka, ja lumimies näyttää juuri siksi hassulta kesärengastuksella. En ruvennut kinaamaan kesärengasprofiilista, kun olisi pitänyt sitten laskea että onko se laiton (näyttääkö nopeusmittari vielä riittävän oikein).
On hyvä rengasliike: Espoon Autopalvelu, Nihtisillankuja.
