Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hoituisiko asia hallinnanjakosopimuksella, jonka liitteeksi kartta hallinta-alueista ja sopimus liitteeksi kauppakirjaan? Lisäys: hallinnanjakosopimus pitäisi siis nyt tehdä, tai vaihtoehtoisesti yhtymän muut osakkaat vuokraavat osuutensa eli 2/3 mökin omistajalle.
Ei nyt ihan noinkaan, vaan ”tieteellinen fakta” on se selitysmalli, johon juuri tällä hetkellä uskotaan vahvimmin ts. joka on TODENNÄKÖISIMMIN lähellä oikeaa.
Muistanko oikein: eikos Veikko Huovinen kuvaa ’Puukansan tarinoissa’ valtion metsien mittausreissuja? Mittaaja ihaili kovasti komeimpia männiköitä ja erikoisia puita ja halusi välillä säästelläkin niitä.
Oikein hyvä kommentti koskien rämeitä. Pohjoisessa on toki myös paremmin tuottavia metsiä. Uudistusvaiheessa on pohdittava tarkkaan, kannattaako heikosti kasvaneessa kohteessa avohakkuuseen lainkaan lähteä vai kannattaisiko jättää puustoa sen verran että uudistamisvelvoite ei lankea tai kannattaisiko harjoittaa mieluummin poimintahakkuita.
Kannattavuuspohdinta on tehtävä myös tie- ja kunnostusojitushankkeissa.
Tieteellinen fakta on fakta juuri niin kauan kunnes tulee uskottavampi fakta tilalle. Vrt teoria että aurinko kiertää maata eli niin kauan kunnes huomattiin että eihän se niin olekaan…
Metsäpeura ansaitsee kyllä huomion vaihtoehtoisena riistaeläimenä – siis vaihtoehtona hirvelle. Kaikkien muiden sorkkaeläinten kantoja joutaa vähentää. Olen alkanut epäillä että tämä TUHOTALOUS lopettaa Suomesta kokonaisen elinkeinon: metsäpuiden taimitarhat!
Mäntyä ja koivua ei kannata tietyillä alueilla istuttaa, ja kuusia vaivaavat sienitaudit ja kaarnakuoriaiset.Ei tässä mitään. Hommat jatkuu. Pieniä käynnistysvaikeuksia on, kun olen joutunut vieraille vesille: metsänhoitotieteestä metsäeläintieteen puolelle. Siis puiden sijasta tutkimuskohteet kuuluvat hämähäkkieläimiin, lintuihin ja nisäkkäisiin.
Värriön luontopäiväkirjaa on mukava lukea jo senkin takia kun T. Hietajärven ottamat kuvat ovat niin hienoja.
Kai tälle on jonkinlainen riskinarvio tehty, sekä ihmisten että luonnon suhteen. Pitäisi turvallisempana aineena kuin Rounduppi.
Metsänomistajalle sopivaa hommaa: levitys sienellä tai siveltimellä heti raivauksen jälkeen omatoimityönä.
Kyllä se näädänhiihtojen suuruusluokka pitää paikkansa. Kyseessä on Erkki ”Susi” Pulliaisen alulle panema tutkimusasema ja näätätutkimus, jossa niiden perässä hiihdettiin ja niiden ruokavaliota tutkittiin jätöksistä.
Mottista ja muitakin saattaa kiinnostaa mitä ko. asemalle nykyisin kuuluu. Löytyy googlaamalla:
Värriön tutkimusasema
Värriön luontopäiväkirjaKommentoipa mottinen vaikka noita luontopäiväkirjan lintuhavaintoja; miten ne suhtautuvat laajaan pyyntialueeseesi? Tässä on kaksi selittävää tekijää: noin 10 000 ha alueella ei ole metsästetty 20 vuoteen eikä siellä ole koskaan harjoitettu metsätaloutta.
Punkkipantaakin voi käyttää, mutta ne samoin kuin liuokset eivät sovi kaikille koirille.
En osaa ottaa kantaa kumpi on parempi, shortsit vai pitkikset. Punkin toukka- ja nymfivaiheet ovat sen verran pieniä, että olivat ne missä tahansa, ne on vaikea havaita.