Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Se tiedetään, että eri ostajien katkonnoissa on eroja, joten kyllä niitä eroja täytyy löytyä kasoistakin. Metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppojen motolistoista kerätyistä katkonta-aineistoista näkyy, että sama leimikko tuottaa eri ostajilla eri lopputuloksen. Ero voi olla kaupan lopputulemassa useita prosentteja. Jos tekee puukaupan suoraan ostajan kanssa eikä valvo hakkuita, silloin ei tietenkään epäkohtia koskaan ilmene ja voi elää tyytyväisen tietämättömänä. Hyvä valinta tämäkin.
Vakauttamalla myyräkannan, eli 1. pedoilla riittää tasaisesti syötävää eikä tarvitse jahdata lintuja, ja 2. myyrät pysyvät poissa marginaalihabitaateistaan, taimikoista ja aukoista, joissa linnut saavat näin ollen pesiä pedoilta rauhassa. Supikoira ei ole vieraslajina tähän tehtävään ihan ykkösvalinta, mutta kun se on tullut tänne jäädäkseen, olisi sen ekologista merkitystä syytä tutkia lisää.
Sääolosuhteilla pystyy selittämään metsäkanalintujen kantojen vuosien välisen vaihtelun, mutta ei jatkuvasti alenevaa trendiä, joka näkyy parhaiten Helsingin yliopiston talvilintulaskennoissa (joka on pitempi aikasarja kuin Luken riistakolmioseuranta). Pienpetojen poistokampanja ei ole pystynyt elvyttämään lintukantoja, joten uusia konsteja pitäisi keksiä ja kokeilla.
Tarkoitan supikoiran kohdalla sitä, että voisi alueellisesti kokeilla, miten sen kannan käy jos sitä ei metsästetä. Se hakeutuu jollekin tasolle jonka ympäristön kantokyky määrittelee ja jota ei tiedetä. Vai tiedetäänkö?
Lintujen kohdallakin voisi alueellisesti kokeilla sitä täysrauhoitusta. Siten nähtäisiin mikä on metsästyksen merkitys lintukannoille. Vielä jos supikoira ja linnut rauhoitettaisiin samoilla alueilla, nähtäisiin miten niiden yhteiselo sujuu.
Periaatteessa puun mittaus on kohtalaisen luotettavaa, koska se on myös hakkuutyön suorittajan etu. Hän saa palkan mittauksen perusteella. Katkonta voidaan valvoa motolistoista (jotka pitäisi muuten aina luovuttaa myyjälle ilman eri pyyntöä – tämä olisi sitä läpinäkyvyyttä…!), eli onko puukauppasopimuksessa sovittuja mittoja oikeasti käytetty.
Sen sijaan on kohtalaisen hankalaa puukasojen pohjalta valvoa, miten tarkkaan tukkiosuus tulee hyödynnettyä. Olisi parempi, jos hakkuukoneelta saisi laskelman siitä, mikä on puun dimensiot ja laatu huomioiden ollut myyjän kannalta optimikatkonta ja mikä on käytännössä toteutunut katkonta. Ja näiden laskelmien erotus tulisi korvata myyjälle. (Tiedän: jossain utopiayhteiskunnassa.)
Turkiseläimet kuten kettu ja vesikko metsästettiin vähiin silloin, kun nahalla vielä oli arvoa. Ilmeisesti sota-ajan lähes täysi rauhoitus teki kuitenkin tehtävänsä, ja ”vanhojen” kertomusten mukaan sotien jälkeen metsät pullistelivat sekä riistaa että niitä syöviä petoeläimiä. Tuona kulta-aikana metsästettävää riitti myös ihmisille. Paikoitellen verotus on silloin voinut olla tehokastakin, mutta mm. metsätieverkoston puuttuminen ja maanomistusolot ovat asettaneet rajoituksia. Nykyisen kaltaista metsästysseurojen verkostoa ei kai vielä heti sotien jälkeen ollut?
