Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Onko metsäpeuraa tarpeen metsästää lainkaan – onhan se uhanalainen eläin ja Suomi vastuussa sen säilymisestä (EU:n alueella)?
Jokunen nimimerkki mahtuisi vielä mukaan, tervetuloa!
Metsänomistajat-lehteä kannattaa lueskella. Ja kannattaa olla jäsen.
Aika vähän on sidoksia freelancer-apurahatutkijalla. Metsänomistusta on, mhy-jäsenyys myös ja Metsäliitonkin (sijoitustarkoituksessa). Yksityistiekuntien hallinnossa mukana. Työkokemusta Metsäntutkimuslaitoksesta ja kahdesta yliopistosta. Jäsenyydet Suomen Metsätieteellisessä Seurassa, Tieteentekijöiden liitossa ja Animaliassa. Vihreä liikekin sydäntä lähellä.
Itse ajattelisin niin että elleivät käärmeet menesty jollain alueella nykyisin, ei ne siirretytkään käärmeet tule menestymään. Poikkeuksiakin varmaan on.
Vieraslajiproblematiikkaan voi perehtyä menemällä osoitteeseen:
http://www.vieraslajit.fiJa tästä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Niilinahven
http://fi.wikipedia.org/wiki/KaniiniKäärmeetkin varmaan osaltaan syövät myyriä. Niitä lienee kuitenkin aika vähän ja niiden määrää on vaikeaa lisätä. Vieraslajeja pitäisi mieluummin poistaa kuin lisätä Suomen luonnosta!
Tieteenfilosofisesti ajatellen periaatteessa yksikin varmennettu poikkipuolinen havainto riittää hypoteesin kumoamiseen. Käytännössä toki tukeudutaan tilastollisiin todennäköisyyksiin eli jonkinsuuruinen epävarmuusmarginaali päätelmille sallitaan (1-5 %).
Tutkimus etenee siten, että aluksi mietitään vaihtoehtoisia selityksiä eli hypoteeseja ja katsotaan mitä niistä käytännön havainnot tukevat. Periaatteessa yksikin poikkipuolinen havainto riittää hypoteesin kumoamiseen.
Puun myyjien tulisi olla tarkkoja itsenäisestä päätöksenteostaan puun myyntitilanteessa. Osakeyhtiön pääasiallinen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon tuottoa osakkaille. Liiallinen solidaarisuus yhtiöitä kohtaan on vain haitaksi metsänomistajalle. (Itsekin olen tähän syyllistynyt…)
Väite pienpetojen aiemmin uskottua suuremmasta merkityksestä myyräkannan säätelyssä eli että ravintoketju olisi luultua enemmän top-down säädelty, on uutta teoriaa, jonka hypoteeseja ei ole vielä testattu käytännön koejärjestelyin. Työn alla ovat kuitenkin.
Borrelioosista tiedetään että se ei tapa petoeläimiä sen enempää kuin koiriakaan. Borreliabakteerin kannalta kasvinsyöjät ovat sille pääsääntöisesti eduksi ja petoeläimet vain haitaksi. Ihmisen kannalta borrelioosi ja puutiaisaivokuume ovat kertaluokkaa vakavampia vaivoja kuin ekinokokki. Ekinokokkia on tavattu jo esimerkiksi Virosta joten kyllä se Suomeenkin rantautuu mutta ihmisen sairastumisriskiä ei pitäisi liioitella.