Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä MTK+mhy on yhdessä vahvempi toimija, sekä paikallisella, kansallisella että EU-tasolla. EU:n ja laajemmankin tason eli YK:n metsä- ja ilmastopolitiikalla on suuria vaikutuksia meillä, joten niihin on syytä olla vaikuttamassa.
Ehdin juuri lähettää ehdotuksen MTK:hon, että perintöverot saisi vähentää perimistä seuraavan 10 vuoden aikana puunmyyntituloista. Niillä olikin pöytälaatikossa vielä parempi ehdotus (Metsäuutiset): lahjaverosta saisi metsävähennyspohjaa. Se pohja olisi kyllä oltava sitten 100% eikä 60% kuten nykyinen metsävähennysmalli. Tuo jos toteutuu, sillä voitaisiin oikeasti saada sukupolvenvaihdoksia ja puuta liikkeelle. Maatalouden sp-mallin siirtymistä metsäpuolelle en pidä realistisena, mutta toki sitäkin voidaan pitää mahdollisena vaihtoehtona sellaisilla tiloilla, joilla voi elää metsäyrittäjänä.
Jos rungonosahinnoitteluun mentäisiin, olisi tietenkin puukauppaa tehtäessä oltava selvillä, paitsi leimikon tarkat tiedot, lisäksi se, minkä kokoluokan puut kullakin ostajalla lasketaan tukiksi ja mikä kuiduksi. Lisäksi vielä pylväät, laatutyvet, pikkutukit jne. Tarjousten vertailu ei olisi helppoa tässäkään mallissa, eli mhy:n apu olisi edelleen tarpeen!
Lisäys: nuo edellä mainitut seikat ottaa mhy nykyisin huomioon vertaillessaan eri ostajien tarjouksia. Toisin sanoen, jos nyt ei käytä mhy:n puukauppapalvelua, on aivan oman paikallisen tiedon varassa. Esimerkiksi, että laadukas päätehakkuuleimikko kannattaa todennäköisesti myydä ennemmin sahalle kuin sellufirmalle. Huomionarvioista on, että suurimmat erot katkonnassa yritysten välillä ovat kuitenkin harvennusleimikoissa, ei päätehakkuissa.
Ehdotukseni eroaa puukaupan nykymallista oikeastaan vain yhdessä osiossa: katkonta ei enää vaikuttaisi puun myyjän samaan tiliin.
”Se runkohinnoittelu,mikä vapauttaa katkonnan seuraamisen ja toteutumisen on etukäteen tapahtuvaa arviointia puutavaralajien suhteesta.”
Minun sovelluksessani (olkoon nimeltään vaikka ”rungonarvohinnoittelu”) arviointi tapahtuisi vasta hakkuun yhteydessä rungoittain. Ero nykyiseen menettelyyn tulisi vain siinä, että puun ostajan tulisi maksaa rungon todellisen arvon mukaan, eikä sen mukaan, mitä hänen asiakkaansa sillä hetkellä tarvitsevat.
Katkontaa ei tarvitsisi valvoa läheskään niin tarkasti kuin nykyisin. Rungon koko tulee mitatuksi hakkuukoneen muistiin, ja se osaa jakaa sen oikein tukki- ja kuituosaan ja mahdolllisiin muihin lajeihin.
Kiitos jeesille hirviuutisista. Näkyy hyvin Luken jälkitilastoista se kauriiden määrän nousu.
Puutiaiset saavat niistä pienistä hirvieläimistä runsaasti verta ja lisääntyvät sitten sen mukaisesti. Ahvenanmaalla metsäkauriita on erityisen paljon ja ilmeisesti osittain sen takia myös borrelioosia ja tbe-virusta. Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kantaa sietäisi alentaa, kuten hirvien ja porojenkin. Puutiaisen puremasta voi saada monta muutakin tautia samalla kertaa, esityisesti etelämpänä Euroopassa. Sieltä on tulossa meille ehkä lisää tauti- ja puutiaislajeja, kunhan ilmastonmuutos etenee.
Vai miten on Harjavallassa, onko puutiaistilanne pahentunut viime vuosina?
Ihan turvallinen lisävaruste se on. Jalka voi olla valmiiksi jarrupolkimella. Hyödytön ruuhkassa, kuten Taneli mainitsi, ja sitä ei kannata käyttää myöskään liukkaalla kelillä mäkisessä maastossa takavetoisella automaattivaihteisella autolla. Voi tulla yllättävää sutimista, kun auto heittää pienemmälle vaihteelle, ja kierrokset nousevat. Kokemusta on.
Kysymys jees h-v:lle: teillä päin pitäisi olla susikeskittymä, kuten Itä-Suomessakin. Oletkos havainnut, että susien lisääntymisellä olisi ollut vaikutusta pienten hirvieläinten määriin? Entä ilveksen lisääntymisellä?
Valkohäntäpeura on yllättävän tärkeä riistaeläin tänä päivänä, noin 20 tuhatta päätä vuodessa.
