Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mikäs ongelma siinä yhteislupamenettelyssä oli? Oliko yhteisluvalla menty sellaisten maanomistajien maille, joiden metsästysvuokrasopimusta ei oltu ehditty päivittää vierailijametsästäjät kattavaksi? Juuri tekemääni uuteen soppariin tuli uutena vierailut ja koirien koulutus sekä suurpedot.
Olette oikeassa, ei riistakolmiolaskenta tuota tarpeeksi luotettavia hirvien kanta-arvioita pienille alueille kuten yksittäisten metsästysseurojen alueille. Laskenta toimii hyvin riistakeskusalueella ja valtakunnan tasolla. Yksittäisen kunnan kohdalla voitaneen kyllä huomata muutoksen suunta, kun verrataan useamman peräkkäisen vuoden tuloksia. Kaatolupien myöntämisen perusteeksi sitä voitaisiin käyttää ehkäpä juuri riistakeskuksen tasolla.
En ole kylläkään alan asiantuntija – mututuntumalla heittäisin näin.
Kyllä pitäisin jälkilaskentaa luotettavana. VMI-tilastointi on ongelmallisempi, kun siinä yritetään arvioida useamman vuoden tuhoja. Hirvivahinkoilmoitusten tilasto on myös kohtalaisen hyvä hirvi-indikaattori.
En näe mitä hyötyä metsästäjille olisi tilastojen väärentämisestä, ainakaan vähänkään pitemmällä tähtäimellä. Se on kuin omaan nilkkaan ampuisi.
Voi olla vaikeaa edistää, jos on jo maailman huipulla, puuperäisen energian käytössä nimittäin.
Muitakin uusiutuvia pitäisi saada käyttöön. Kunhan tekniikka kehittyy ja hinnat tulevat kilpailukykyisiksi. Nythän fossiilienergia on niin halpaa, että uusiutuvilla on heikko kilpailukyky.
Halvin MB GLA näyttäsi jäävän himpun verran alle 40 tuhannen ilman lisävarusteita. Minulla on lievä mersuallergia – siskolle tuota tyrkyttelin.
Minulla on Skoda Yetistä (DGS-vaihteisto) hajonnut kolmen vuoden ja 80 tkm aikana vasta EGR-venttiili. Maahantuoja tuli vastaan korjauksessa, eli se ei mennyt kokonaan omaan piikkiin.
Aina silloin tällöin ilmenee epäselvyyttä hirvikannan koosta. Silmäilin taas kerran RKTL:n – nykyisen Luken – raporttia nimeltään riistakannat 2011. Perustuu metsästäjien suorittamiin talvijälkilaskentoihin.
Siinä riistakeskusalueittaisessa kuvassa näkyy, että hirvikannat ovat käyneet korkeammalla tasolla, ja ovat palanneet samalle tasolle kuin missä oltiin 1990-luvun alussa. Trendi olisi saatava alenevaksi.
Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannat ovat kasvaneet räjähdysmäisesti viime vuosina.
Pisteet Gla:lle sitkeydestä, kun jaksat pitää asioita esillä.
Meillä tapahtuu siis yli 10 kappaletta hirvieläinonnettomuuksia päivässä. Onko tämä mielestänne sopiva määrä vai liian paljon? Jos se on liian paljon, mitä asialle mielestänne tulisi tehdä?
Jos tutkimuksissa käy ilmi, kuten on ennustettavissa, että metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kantojen kasvulla on yhteys borrelioosin lisääntymiseen Suomessa, tämä puoltaa myös hirvieläinten kannan selkeää alentamista.
Borrelioosin määrä Suomessa:
http://www.thl.fi > tartuntatautirekisteriKyllä kaikelle talousmetsissä kasvavalle puulle näyttäisi olevan ottaja: jos ei perinteisiin tuotteisiin, niin sitten ainakin lämmitysenergiaksi ja liikennepolttoaineisiin. Mitä arvokkaammat tuotteet, sen paremmat toiveet puun nykyhinnan säilymiselle ellei jopa vahvistumiselle. Kemijärvelle sopisi esimerkiksi kuidun tuottaja tekstiiliteollisuudelle, puuvillaa korvaamaan. Eli tulevaisuuden ”puu-villa” tuleekin puusta eikä pensaasta, kuten nykyinen puuvilla.
Nyt jos olisi vaihtoaikeita, koeajaisin tämän: Suzuki SX4 S-Cross 4WD. Kun ovat lopultakin saaneet mallivalikoimaan automaattivaihteisenkin nelikon. Hinta karvan verran alle 30 tuhatta.
Miettikääpä tätä: sähköauto on nyt myös urheiluauto eli Tesla! Mutta niistä ei vielä ole metsämiehen autoksi. Hybrideistä voisi jo olla.
