Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hieskoivu- tai harmaaleppätiheikkö varmaan kannattaa kasvattaa edelleen, jos sellaisen metsikön sattuu saamaan yllättäen käsiinsä ilman muokkausta kummempaa panostusta. Yksi-kaksi taimikonhoitoa kannattaa tehdä, koska myytävä puutavara tulee näin järeämpää ja harvennetun lehtipuuston alle saadaan ilmaiseksi kuusialikasvosta, josta lähdetään kasvattamaan seuraava puusukupolvi. Tämä kasvatusketju voi olla hyvin kannattava, kun kahden peräkkäisen kierron uudistamiskulut jäävät pieniksi. Lehtipuulle olisi tietysti oltava jokin järkevä käyttötarkoitus, eli pienpuu energiaksi ja kierron loppuvaiheen järeämmät yksilöt sahapuuksi.
Sellun hinta on noussut, mutta onko kuitupuun hinta noussut? Ei kai ainakaan samaa tahtia. Parempi hinta voisi motivoida puukaupoille.
Yritysten (ml. metsätilat) sukupolvenvaihdosten helpottaminen voisi myös tuoda puuta markkinoille. Perintövero ja pääomavero ovat vähän niin kuin ”tårta på tårta”: samoista puista maksetaan kahteen kertaan veroa – ensin perittäessä, sitten myytäessä.
Tähän susikeskusteluun voi tuoda tuoreista tutkimustuloksista mielenkiintoisia lukuvertailuja. Hirvien ja susien määrän suhde on suurin piirtein: Venäjällä 13 (650 000 hirveä / 50 000 sutta), Suomessa 300 (hirvien talvikanta 70 000 / 250 sutta) ja Ruotsissa vähintään 600 (varovasti arvioitu hirvien määrä 200 000 / 300 sutta).
Tärkeää: tällä suhteella sekä susi- että hirvipopulaatiot ovat pysyneet Venäjällä 2000-luvulla suunnilleen tasapainossa, eli siis kanta ei kasva eikä vähene (Bragina ym 2015, Conservation Biology).
Suomen 250 sutta siis tarvitsisivat tällä laskutavalla – jossa ei huomioida muuta saatavilla olevaa saalista – vuodessa ehkä vain 15-20 hirveä per susi x 250 sutta eli 4000 – 5000 yksilöä. Jos Suomessa olisi yhtä harva hirvitiheys kuin Venäjällä, hirviä olisi vain rapiat 10 000 yksilöä. Tämä määrä siis melkein jo riittäisi meidän susille.
Voidaan viedä ajatuskulkua vielä pitemmälle: tämän määrän yli menevä kanta eli 50 000 – 60 000 hirveä on periaatteessa meidän metsänomistajien ruokittava metsästysharrastusta varten. Esimerkiksi vuoden 2013 metsästyskauden jälkeen arvioitiin talvikannan olevan noin 70 000 hirveä.
(Korjaus 4.2.2015.)
Tässäpä sitä konkretiaa, EU-politiikkaa ja kotimaista:
Tapion metsänhoitosuosituksista saa perustiedot eri-ikäismetsän kasvatukseen:
http://www.tapio.fi/metsanhoitosuositukset
Tuotosasiaan vähän aiheellista korjausta. Jk hakkuissa tuotos jäänee useimmiten vaatimattomammaksi kuin jaksollisessa menetelmässä, mutta taloustulos voi olla kilpailukykyinen:
http://www.helsinki.fi/mmtdk/esittely/uutiset/2014/141219_poimintahakkuut.html
