Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kettukeskustelu jatkuu ketjussa: Metsänhoito > Myyrätuhot on helppo estää.
Tätä Ruotsin hirvitilannetta onkin jo täällä käsitelty, mutta kertaus on hyväksi. Kielitaitoiset voivat lukea täältä:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Älg
Tätä tietoa hain:
På sommaren finns det numera 300 000–400 000 älgar i Sverige. Ungefär 100 000 av dessa skjuts på hösten.[8][9][10]
Toisin sanoen, Ruotsissa metsästyksen jälkeen jäävä talvikanta on 200 000 – 300 000 yksilöä. Susia on 300 joten hirvien suhde susiin on 1000:1. Tämän susimäärän ruokkimiseen riittäisi arviolta 5000 – 6000 hirveä, joten hirvien ylimäärä on HIRVEÄ, luokkaa 200 000 yksilöä. Ruotsin hirviongelma on vielä paljon pahempi kuin meidän.
Wikipedia: Dagens stora älgstam ställer även till problem. Varje år sker cirka 5 000 viltolyckor med älg i Sverige och cirka 8-12 människor dör varje år i viltolyckor.[11][12] Kostnaden för viltolyckor med älg uppgår till omkring 1 miljard årligen enligt Vägverket.
Skogsvårdsstyrelsen krävde i en utredning 2005 en halvering av älgstammen bland annat i syfte att få ner antalet viltolyckor.[13] Dessutom menar man att älgen förutom att åsamka skogsbolagen skador på skogen för miljonbelopp årligen, även ”genom sin betning i hög grad påverkar den biologiska mångfalden. Värdefulla lövträd försvinner och viltets matvanor förändrar landskapsbilden genom att gran ersätter tall på allt fler marker.”
Entäpäs tämä hupaisa yksityiskohta, että metallisia hirvivaroitusmerkkejä varastettiin ja niistä tehtiin esimerkiksi pöytiä:
Vägverket hade under många år problem med stölder av de varningsskyltar som varnar för älg. Många turister stjäl skyltarna och tar med hem. Skyltarna var tillverkade i metall och det var populärt att bygga om dem till små, trebenta bord. 1991 började Vägverket och polisen i Värmland byta ut metallskyltarna mot likadana i plast, vilket ledde till att stölderna minskade omedelbart
Silloin kun myyriä on paljon, leviävät myös taudit, ja myös pedot lisääntyvät. Uskoisin kuitenkin niin päin, että petojen saalistuspaineen alentuessa myyräkanta heittelehtii enemmän vuosien välillä. Mitä enemmän eri petolajeja on, sitä paremmin säätely toimii, noin periaatteessa. Ilveksillä on pääravinto muualla kuin ketuissa, mutta ne kilpailevat osittain samasta ravinnosta ja häiritseehän ilves kettua muutenkin läsnäolollaan.
Kiitos K.T. Haastavimmat kohteet järjestäjänä ovat olleet Virossa, yksi kurssi Tartossa ja yksi metsäntutkijoiden retki Lahemaalle. Eivät ne ihan ilman kommelluksia menneet.
Tuo tämänvuotinen paketti on hinnaltaan vähän korkeampi kuin edelliset, mutta aikakin on pitempi. Jos tulee mukaan, joutuu kustantamaan koko paketin, eli vaikka osallistuu vain osaan ohjelmasta, niin ei valitettavasti saa alennusta. Yliopisto on tässä mielessä joustamaton isäntä, mutta muuten varmaan kelpo kortteeri.
15 henkeä on minimi ryhmän koko.
Metsäkohteita voidaan säätää hieman osallistujien toiveiden mukaan sitten kun kokoonnutaan. Hyvää retkeilyn odotusta kaikille!
Hyvä kysymys Gla. Aiheutuu tietysti tappiota, jos jätetään toipumiskelvoton rääseikkö tai jos muuten hakataan liian harvaksi, niin ettei kasvupaikan tuotoskykyä enää käytetä täysimääräisesti. Tällainen tilanne syntyy myös jos pienaukko ei taimetu. Jos hoitotoimenpiteitä ei tehdä lainkaan, vaan annetaan puiden kilpailla keskenään, aikaa kuluu enemmän eli hakkuutulojen väli pitenee.
Jk-metsäkin on nimen omaan talousmetsä. Totetutuva taloudellisuus riippuu sitten niin monesta seikasta, että sitä on vaikea ennustaa. Jk käsittelyllä on joitakin kiistattomia etuja, esimerkiksi juuri tässä edellä hyvin esiin tuodut seikat: vaikutukset vesistöihin ja maisemaan ovat lievemmät kuin avohakkussa. Tuhoriskit ovat kokonaisuudessaan lievemmät: jk hakkuita aloitettaessa on varteenotettava tuulituhoriski ja lahottajasieniä on varottava koko ajan. Jalostettuja taimia ja siemeniä voidaan käyttää aivan kuten jaksollisessakin menetelmässä.
Erkki Lähteelle on nostettava hattua pioneerityöstänsä. Nuorempi tutkijapolvi ja käytännön toiminta jatkaa viestin vientiä eteenpäin.
