Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
”… kasvattaa metsiään laadun vuoksi tiheämmässä, JK sotii tätä ideaa vastaan?”
Kyllä jk-metsässäkin kuusen taimet voivat kasvaa aluksi tiheässä. Periaatteessa jk-metsässä on aina puun nuoruusvaiheessa sivuvarjostusta, jota tarvitaan sivuoksien kuolemiseen, ja kasvunopeus on hitaampi kuin aukolla; asioita jotka molemmat parantavat laatua. Lisäksi on mahdollista, että onnistuneet jk-hakkuut eli jatkuva harventaminen tuottavat tasaisemmat lustonpaksuudet.
Noista jk-oppaista voi lukea, että kuusien uudistumista voi auttaa jk-metsässä harventamalla välillä voimakkaammin, eli hakkuut suosivat välillä enemmän uudistumista ja välillä arvokasvua. Näin siis teoriassa. Käytännössä olisi tehtävä paljon kohteita, että oppisi näkemään, mikä missäkin on järkevä hakkuun voimakkuus. Sekapuuston eli muiden puulajien kuin kuusen suosiminen hakkuissa on myös tärkeää uudistumiselle.
Turvemailla kuusen luontainen uudistuminen voi onnistua pienaukkoon. Tuoreessa artikkelissa vertaillaan luontaisesti syntyneiden kuusen taimien kasvua jk-hakkuussa ja pienaukossa istutustaimiin avohakkuualueella. Tulosten mukaan
-Alikasvostaimien kasvu elpyi 4 v kuluessa hakkuusta
-Pisimmät taimet kasvoivat eniten
-Pienaukon kuusien pituuskasvu oli noin 60 % avohakkuulle istutettujen puiden kasvusta, mutta 2-3 kertaa erirakenteishakkuun taimien kasvun verran.
-Taimien pituuskasvun kannalta paras pienaukon läpimitta oli 15-20 mArtikkeli (englanniksi):
http://www.silvafennica.fi/article/1192Highlights
Norway spruce seedlings’ height growth recovered within four years after the cutting of canopy gaps. Growth was linearly related to tree height, being highest for tallest seedlings. Seedlings in the 20 m diameter gap and in the central and northern parts in the 15 m diameter gap showed the best growth. In gaps early height growth was 60% of that in peatland spruce plantations but 2–3 times higher than in uneven-aged cut forests.
Onko kaikki keinot koirien suojelemiseksi otettu käyttöön? Kaikkein hankalin tilanne koiran kannalta lienee se, jossa koira erkanee isännästään ajoon, eli suurimmassa vaaravyöhykkeessä ovat suomenajokoirat ja hirveä ajavat koirarodut?
Kun susi tuotiin uudelleen eläimistöön, Yhdysvalloissa Yellowstonen kansallispuistossa nähtiin radikaaleja vaikutuksia koko suden alapuolella olevaan ravintoketjuun. Toinen ravintoketjuesimerkki tulee myös Yhdysvalloista: joissakin osavaltioissa epäillään suden häviämisen vaikuttaneen siten, että kojootin määrä kasvoi, ketun kanta aleni, borrelioosia puutiaisiin siirtävän hiiren (white-footed mouse) kanta kasvoi, ja sitä myöten samoin infektoituneiden puutiaisten määrä ja borrelioosi ihmisillä lisääntyivät rajusti.
Mitä suden läsnäolo sitten Brittein saarilla tekisi? Se lienee mahdoton yhtälö kokeiltavaksi, kun lammas on siellä niin tärkeä kotieläin. Susi voisi selvitä joillain syrjäisillä ja laajoilla vuoristo- ja luonnonmetsäalueilla. Jos sellaisia alueita olisi, olisi yleinen monimuotoisuustilannekin todennäköisesti parempi. Olisi hyvin vaikeaa sanoa, mikä osuus myönteisisistä vaikutuksista johtuisi suojelualueista ja mikä osuus johtuisi pelkästään sudesta.
Pihkatapin ajatus, että harsinta heikentää metsikköä perimältään voi pitää osittain paikkansa, jos harsinnalla tarkoitetaan parhaiden puiden poimimista päältä samaan aikaan syntyneiden puiden joukosta. Taimitarhoilla prof. Risto Sarvas perusteli samoin geneettisillä syillä sitä, miksi taimierässä ei saa suorittaa kokolajittelua.
JK:ssa toimitaan eri tavoin. Siinä harvennetaan ERI aikaan syntyneitä puita ja poimitaan isoimmat ja laadultaan heikoimmat pois. Prof. Veikko Koski on kirjoittanut, että tällainen menettely ei heikennä metsikköä geneettisesti, koska puut ovat tuulipölytteisiä eli vaihtavat geenejä metsiköiden kesken – ainakin mikäli JK menetelmää sovelletaan vain osassa metsiköitä.
Tein aikoinaan erikoista laskutusmallia soveltaneesta Directasta rikosilmoituksen, mutta en jatkanut vahingonkorvausprosessia koska yritykselle ei tullut tuomiota petoksesta. Siinä oli kyse pienestä summasta.
Kysymykseen ”Katsokaa peiliin – onko oikeus teistä asia, jonka eteen ei kannata laittaa kroppaa likoon?” vastaisin, että kun kartelli on asianosaisten puolelta myönnetty, ja tuomio asiasta tullut, eikö oikeus ole silloin toteutunut? Vahingonkorvausasia on sitten toinen juttu. Olenko kärsinyt tekemissäni kaupoissa niin suuren vahingon, että kannattaa lähteä käräjille, suhteuttaen toisiinsa vahingon suuruuden, varmat kulut ja epävarmat korvaukset?
Minulla on ollut Skoda Yeti 4×4 citymaasturi 19 cm maavaralla (diesel-automaatti) nyt käytössä kolmisen vuotta, kilometrejä 78 tuhatta. Menee helposti noin 15 cm lumisateen jälkeen auraamattomia teitä, mikä on monesti ollut maaseudulla matkaillessa etu. Niin, ja mökkitiellä on semmoiset korkeuserot, että sielläkin neliveto on ihan hyödyllinen.
