Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Yhden harvennuksen taktiikalla laatupuuta rehevällä paikalla karsien; nykyohjeista poikkeava kasvatusohjelma, mutta periaatteessa mahdollista, jos on tarkkana hoitotoimenpiteiden ajoituksen kanssa.
Komppaan edellisiä kirjoittajia. Riistaneuvoston tavoitteeksi tulisi mielestäni asettaa sekä liikenne- että metsävahinkojen määrän jatkuva aleneminen. Liikennevahinkoihin on selkeä tilasto olemassa. Metsävahinkojen kehitysSUUNTAA voidaan seurata lähes reaaliajassa vuosittaisten lupamaksurahoitteisten korvausten määrän avulla, vaikka se onkin aliarvio. VMI:n mahdollisuudet palvella tulevat Luken myötä heikentymään, kun kaikkia seurantoja supistetaan.
Kulkuneuvo tässä:
http://www.luontopalvelut.com/
Tanelille (kun järjestelmä ei antanut tehdä uutta viestiä): kävin wikipeediasta lunttaamassa, kun en maakrapuna ihan muistanut alusten merkintöjä. Siis on kai näin että: m/s on moottorialus, s/y on purjealus ja s/s on höyrykäyttöinen alus. Myllykosken historia selviää sitten risteilyllä: onko se ollut alun perin hinaaja, kuten metsäteollisuuteen viittaavasta nimestä voisi päätellä.
Metsäuutiset 8.5.2014 hirvituhokorvauksista:
”Korvattavaa kertyy 882 000 euron edestä kun edellisenä vuonna korvaussumma oli 1,2 miljoonaa euroa. Korvaussumma on alentunut hirvivahinkojen vähenemisen vuoksi. Pohjois-Suomessa myös korvausperusteiden muutokset vähentävät maksettavia korvauksia. Nykyisellä ohjeistuksessa kohtalaisen näkyvästäkään hirvituhosta ei välttämättä saa korvausta, etenkin jos vahinkoala jää muutamaan hehtaariin.”
Hirvituhot ovat siis sekä aliarvioituja että alikorvattuja. Kuitenkin arvioisin, että jos pelkästään metsätalouden menetykset lasketaan, niin joitakin harvoja tuulituhovuosia lukuun ottamatta Suomen pahin metsätuholainen on juurikääpä (kuusen + männyn). Se tekee tihutyötään salakavalasti ja ihan joka vuosi.
Rivikasvatustakin voi kokeilla. Vaikka sivuoksat tulevatkin paksuiksi, oksatonta lautaa tulee siinäkin periaatteessa riittävästi puun ympärysmitasta laskien. Itse olen niin vanhanaikainen, että kasvatan mieluummin perinteisessä symmetrisessä tasavälisessä mallissa, kunnes joku osoittaa rivikasvatuksen paremmaksi; sahausvaiheessahan se menetelmien paremmuus vasta näkyy.
Joo, kivasti näkyy olevan hirviä Sallassa. Ovatko pyyntiluvat oikeasti menneet kaupaksi tuolla hinnalla? Laskeskelin että jos pyyntilluvan hinta olisi vaikka keskimäärin 1500 euroa, niin 9 kaadettua hirveä per tuhat hehtaaria tuottaisi lupamaksutuloja rapiat 10 euroa/ha vuodessa. Tämä tuotto tulee metsätalouden tuloksen päälle ja lisäksi vielä muut lupamaksutulot. Taimikoiden tuhoutuminen maksaa yhteismetsälle kuitenkin ehkä enemmän, kuin mitä he lupamaksuista saavat korvausta?
”kirjanpainajat, myyrät ja paljasjuuritaimet aiheuttavat enemmän vahinkoa puun laadulle kuin hirvet”
Kokonaiskuvan tuhotilanteesta saa, kun katselee metsätilastollisesta vuosikirjasta (www.metla.fi > Metinfo) valtakunnan metsien inventoinnin tuhonaiheuttajien yleisyys -taulukkoa, hirvituhokorvauksia ja vakuutuskorvauksia. Suurimmat korvaussummat ovat perinteisesti kohdistuneet tuuli- ja lumituhoihin ja hirveen, joinakin vuosina myös myyriin. Hyönteisten osuus lienee nousussa kirjanpainajien ”ansiosta”. Joinakin vuosina voi siis käydä niinkin, että hyönteistuhot ja myyrät yhteensä laskien ovat korvaussummien puolesta merkittävämmät kuin hirvet.
Myyrien ja hirven vaikutuksesta puun laatuun ei vielä taida olla olemassa talouslaskelmia.
Paljasjuurisia taimia ei ole enää vuosiin myyty. Koivu ja kuusi myydään paakkutaimina. Mänty uudistetaan mieluiten luontaisesti tai kylvämällä, joskus myös paakkutaimilla.
Kaikkein pahin tuhonaiheuttaja puun laadun ja rahallisen menetyksen kannalta on kuitenkin, niin MIKÄ? (Hoitamattomuutta ei tässä lasketa tuhoksi.) Sen aiheuttamat vuosittaiset menetykset arvioidaan n. 45 milj. euroksi.
