Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hirvien vaikutus vaihtelee alueittain PALJON. Toisaalla niitä on ja toisaalla ei. On kuitenkin tosiasia, että mänty ja koivu valopuina eivät uudistu yhden puun jättämään ”gap”iin eli aukon koko ei riitä. Tarvitaan pienaukkohakkuita. Niissä on sitten omat haasteensa, kuten voi lukea vaikka Sauli Valkosen kirjasta Poiminta- ja pienaukkohakkuut.
Minulla A tulee etunimestä ja Jalkanen sukunimestä. Suku on kotoisin Suonenjoen Jalkalan kylästä ja sukunimi oli alun perin muodossa Sianjalka. Hyvä että vaihtoivat nimen.
Yhdyn Miisun toiveeseen: lisää tarinaa Metsälehden profiilin, eli kertokaa itsestänne!
Olen leimannut ensimmäisen jatkuvan kasvatuksen koealani, pinta-ala 1,25 ha. Kunhan hakkuu on tehty, raportoin kuinka kävi, tuliko korjuuvaurioita. Tuulituhoja odotellessa…
Kyllä periaatteessa olisi mahdollista, että boorin puute, josta kuusen juuristo kärsii ennen kuin se näkyy latvuksessa, voisi altistaa lahottajasienen tartunnalle. Siinäpä hypoteesi testattavaksi.
Ihan hyvä, ellei hirvitilanne enää estä koivun viljelyä! Mieluummin sitä laittaisi kuin kuusta, kaarnakuoriaisen tuhoalueelle.
Tuosta tehostetun varhaishoidon siunauksellisuudesta en ole ihan vielä vakuuttunut; ainakin täytyisi samalla huolehtia, että taimikko ei mene liian harvaksi laatukasvatuksen eli oksien kuolemisen kannalta. Kuolemista voi tosin edistää karsinnalla sitten vähän myöhemmin.
Niko on varmaan hirvenmetsästyksen harrastaja? Olemme samalla puolella: pidämme molemmat tätä harrastusta hyvin tarpeellisena, mutta nykytilanne – siis se että hirvitalous on tärkeämpi kuin metsätalous, ja metsänomistajan on sopeutettava puulajivalintansa hirvitalouden ehtoihin – ei voi jatkua. Puunmyyntilakko ei taida tässä tepsiä: kärsivä kohde on väärä.
Metsästysalueiden vuokrauslakkoa olen joskus harkinnut. Se tuo kuitenkin mukanaan enemmän hankaluuksia kun hyötyjä: metsäpinta-alani ei riitä omiin lupiin ja jotenkin se hirvenmetsästys olisi kuitenkin järjestettävä. Lakko toimisi siis vain, jos saisin naapureita riittävän määrän mukaan ja hankkisimme omat hirviluvat.
Noita muita kritiikkisi kohteita en tunnista. Olen ollut mhy-kentästä aika kauankin hiljaa, ja odottanut että miksikä tilanne kehittyy. Metsätalouden tuista pidän välttämättömänä vain puuenergian tukia. Puomien laittelua en harrasta, enkä tien käyttäjien ahdistelua; tiehoitokuntien toimintaa vapaaehtoispohjalta kyllä (pj, tilintarkastus, tieyksiköinti).
Ammatti Raivoojalla hyviä ajatuksia.
Sahalan kartanossa ja muuallakin on nähty, että jos hirvi saadaan eliminoitua yhtälöstä, koivun laatukasvatus onnistuu myös istuttamalla: pienillä taimilla isoihin mättäisiin ja karsimalla jo aika nuoresta alkaen, ellei aloita metsikköä melko tiheänä. Männikkö kannattanee perustaa aina tiheänä vaikka karsisikin.
Koivun kylvöä voitaisiin tosiaan tehdä enemmän; saataisiin tiheyttä aikaan hirvien ja muiden kasvinsyöjien varalta ja kuitenkin siemenen jalostushyödyt käyttöön. Kiitos vinkistä!
Onhan myös lehtikuusi ja hybridihaapa kelvollisia puulajeja ja kun ilmastonmuutos etenee, vaihtoehtoja tulee lisää. Ainut edellytys on hirviongelman LOPULLINEN ratkaisu. En tiedä miksi maanomistajien pitää täällä keskenään keskustella tällaisesta: olemmeko liian kilttejä ja alistuvaisia?
Juurikääpätartunnan todennäköisyyttä ja haittaa voi vähentää myös vaihtamalla kasvatettava puulaji kuusen jälkeen toiseksi.
Yksi kokeilun arvoinen aine olisi nestemäinen boorilannoite, niillä kohteilla joilla arvellaan boorilannoituksen tarvetta olevan. Amerikoissa booraksia on kokeiltu juurikäävän torjuntaan. Lannoite tosin pitäisi levittää hakkuun yhteydessä, joten tämä tapa sopinee parhaiten omatoimihakkaajille. Aineen tehosta ei taida olla vielä tutkimustietoa Suomen oloissa.
Aikoinaan tuli sudittua visakoivun taimia tervan ja tärpätin seoksella.
Nykyisin käyttäisin biologista torjuntaa eli kettua ja ilvestä apuna.
Kävin Kuubassa vuonna 1986 ’kunnon’ sosialistiaikana. Jäätelökioskillakin työllistyi silloin kolme ihmistä. Nythän sielläkin vallitsee jo kiinalais-venäläinen systeemi eli keskusjohtoinen ’lähes markkinatalous’.
Glalle: kyllä voi, ja se lienee ministerin tavoitekin. Mutta suojelun arvoiset suot pitää ensin kartoittaa ja suosta täytyy suojella koko valuma-alue eikä vain pientä osaa, joka voi olla se yksittäisen metsänomistajan palsta.