Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tykkään kyllä susista, onhan minulla kotonakin kaksi ”sekundasutta”. Niitä voisi olla hieman enemmän, mutta ei niistä oikein ole hirviongelman ratkaisuksi. Tulee liian paljon ei-toivottuja sivuvaikutuksia (engl. ”collateral damage”). Mutta aivan liikaa sivuvaikutuksia on myös hirvitaloudella.
Kyllä valtakunnan metsien inventointitulokset puhuvat selvää kieltä: sekä heikot uudistamistulokset, taimikoiden hoitamattomuus että hirvituhot aiheuttavat suuria tappioita metsänomistajille.
Kiva, että välillä raportoidaan havaintoja myös siitä, että männyn taimikon täydelllinen puhdistaminen lehtipuusta ei olisi tarpeen hirvien torjumiseksi. Hirvikanta talvella on ratkaiseva alueellinen tekijä tuhon syntymisessä. Kuten tutkimuksessanikin totesin, taimikon itsensä ominaisuudet eivät riitä selittämään hirvituhon riskiä, myös laajemmat eli alueelliset tekijät vaikuttavat.
Uusi hirvitalousalueajattelu voi tuoda ainakin osittaisen ratkaisun, jos talvilaidunalueiden kantaa saadaan oleellisesti pudotettua.
Osaran kommentti liittyy kai liiturin suojelustatukseen EU:n alueella, jossa sitä esiintyy vain Suomessa ja Virossa (?).
Oma ehdotukseni: levitetään metsiin niin paljon pönttöjä, että EU joutuu havaitsemaan eliön yleisyyden ja höllentämään suojelustatusta. En tiedä riittäisikö pönttöapu Suomessa vai pitäisikö hanketta laajentaa Baltiaan.
”Herää kysymys: miksi sahat ostavat muutakin kuin vain optimipituista tukkia?”
Hmm… olisiko vaikka siksi, että puuta ostetaan leimikoittain eikä rungoittain? Ja siksi, että kun katkontaa valvotaan, on pakko tehdä kompromissi, kun metsänomistaja saa tilin katkonta x yksikköhinta -laskelman mukaan.
Voi olla että – kuten Panu kirjoittaa – jos puusta saatavista jakeista maksettaisiin enemmän niiden arvon mukaan, katkonta voisikin olla vapaata. Kuitenkin olisi varminta, jos puun myyjä saisi puusta aina saman tilin riippumatta katkonnasta. Uusilla skannausmenetelmillä lienee piankin mahdollista mitata puusto tarkasti leimikon teon yhteydessä. Kun puuston tilavuus ja runkojen ulkoinen laatu tunnetaan tarkasti, voidaan saadut tarjoukset vertailla luotettavasti.
Kiitos ”suorittava porras” keskustelun tason nostamisesta – asiallinen puheenvuoro.
Aika paljon tilanne paranisi jo sillä, että uusilla ”hirvitalousalueilla” kun päätetään hirven ja kauriiden tavoitekannasta, niin kuunneltaisiin herkemmällä korvalla maanomistajien toiveita. Voi olla että ellei kuunnella, niin jossain vaiheessa maanomistajilta loppuu maltti, ja irtisanovat maanvuokrasopimukset.
http://ilmastorealismia.blogspot.fi/2013/09/tiede-ei-anna-varmoja-vastauksia.html
”Tiede tarvitsee toisinajattelijoita. Kun he ovat väärässä, he pitävät meidät varpaillaan. Kun he ovat oikeassa, he ovat ainoat, jotka kantavat totuuden lyhtyä pimeydessä.” – Antero Järvinen (Kirjoittaja on professori ja Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtaja. Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 17.9.2013.)
Oma mottoni:
Ainut mikä on varmaa, on se, että kaikki on epävarmaa.
