Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Fuusiolaitoksen tavoitteeksi voisi määritellä jotain saman tapaista kuin mistä puhuttiin ulkopoliittisen tutkimuksen mahdollisen uudistamistarpeen yhteydessä. Toisin sanoen, tavoitteena tulisi olla tietopohjainen yhteiskunnallinen ja yksityistaloudellinen päätöksenteko, jonka pohjana on toimenpidesuosituksiin tähtäävä tutkimus. Asiakasnäkökulma on hyvä, mutta ei kata kaikkia tarpeita.
”miksei nykyään tuosta 2 metristä voi maksaa tukin hintaa”
Eipä maksa, koska ei tarvitse. Voisi kyllä maksaa, jos hakkuukoneen mittalistasta otettaisiin tieto tukkiosuudesta irti.
Peten ilmaisema tarjousten vertailun ongelma voi jäädä. Mhy:n palvelulle tältä osin voi tulla kysyntää edelleen. Metsänarvioijat voisivat esittää ratkaisun, miten tämä voitaisiin välttää?
Parannusta nykytilanteeseen tulisi siltä osin että katkonnan valvonnasta voitaisiin luopua, ainoastaan pitäisi varmistaa, että maksupuoli on sujunut kuten on luvattu.
Ei tässä kai mitään sukupuolisyrjintää tarvita.
Pinsiön vaarin kiinnostuttamiskonstit vaikuttavat hyviltä, etenkin tuo tietotekniikkakortti. Saatan koettaa soveltaa omaankin nuorisooni.
Kannattaa myös muistaa, että metsänomistuksen voi hyppäyttää yhden sukupolven yli ja säästää samalla perintöveroissa. Hallintaoikeuden voi toki jättää keskimmäiselle sukupolvelle, jos rahantarvetta on tai nuoriso vielä alaikäistä (määräajaksi mieluiten).
Sitten yksi tärkeä huomio. Kaiken ikäisten kannattaisi tehdä ns. edunvalvontavaltuutus sitä tilannetta varten, että itse ei kykene asioitaan hoitamaan, syystä tai toisesta.
”Se että, katkonnasta riippumatta tukkiosuudelle tulee tukin hinta tietenkin laskee sitä tukin hintaa.”
En ymmärrä miksi näin välttämättä kävisi. Jos raaka-aineen käyttäjä voi optimoida katkonnan juuri sen hetken tarpeeseen ja haluaa maksaa huippulaadusta nykyistä enemmän, sekä ostaja että myyjä voivat voittaa. Heikomman laadun tuottaja voi toki myös hävitä nykytilanteeseen verrattuna.
Menee vähän asian viereen, mutta hätävilkkuja kannattaisi käyttää vain silloin kun on akuutisti avun tarpeessa. Eihän sivu ajavat muuten tiedä, onko tilanne päällä vai avuantarve päättynyt. Muuta liikennettä voisi mieluummin varoittaa varoituskolmiolla. Vai mitä tieliikennelaki sanoo hätävilkkujen käytöstä?
Ruotsissa on paitsi hirviä ja hirvivahinkoja, myös susia enemmän, tosin on kyllä sitä pinta-alaakin, missä temmeltää.
Pari asiaan liittyvää lainausta. Lähde: Jere Malinen, Metsästys ja kalastus -lehden Luonnossa-liite 2013.
”Hirvi on pohjoisen pallonpuoliskon tärkein eläinlaji. Sen runsausvaihtelut säätelevät havumetsävyöhykkeen suurten nisäkkäiden vuorovaikutussuhteita.” Ilpo Kojola: ”…jos hirvien määrää nykyisestä karsitaan, se veisi mukanaan liudan erittäin uhanalaisia suurnisäkkäitä.”
Myöhemmin jutussa selviää, että näillä tarkoitetaan sutta ja ahmaa, joista jälkimmäinen on riippuvainen haaskoista. Lisäksi ennustetaan, että olennaisesti pienempi hirvikanta johtaisi siihen, että susi suuntautuisi enemmän metsäpeuraan ja karjaan.
Mutta toisaalta: jos yksi susi tarvitsee vuodessa keskimäärin 15 hirveä, niin laskennallisesti esimerkiksi 300 suden tavoitekannalle riittäisi vuotuiseksi hirvisaaliiksi 4000 – 5000 hirveä, jos oikein laskin. Eli siis rapiat 5 % nykyisestä talvikannasta joka on 80 000 hirveä. Ei kovin paljon. Toisaalta, jos talvikanta olisikin 20 000 hirveä, sudet veisivät siitä jo melkein neljänneksen, eikä metsästäjille jäisi enää paljon mitään ammuttavaa. Tästäkö se kenkä puristaakin, eikä suurpetojen kohtalosta? Vai onko tosiaan niin, että sudet ovat niin huonoja metsästäjiä, että metsäpeurojen ja hirvien pieni kanta ei jaksaisi ylläpitää edes nykyistä 150 sutta?
