Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mistä sitä ”makeaa pihlajaa” mahtaa saada ja mikä lajike on kyseessä? Monipuolistaisi mukavasti puulajivalikomaa metsissämme. Mutta mahtavatko linnut syödä marjat ennen kuin ne ehtii myydä?
Männyn kantokäsittelyn järkevyys kesähakkuissa riippuu metsän sijainnista. Katso http://www.metla.fi Metinfo Metsätuho-oppaasta männyn tyvitervaksen riskialue (linkki alla). Kantokäsittelyä suositellaan Itä-Suomessa, mutta se lienee aiheellinen koko Etelä-Suomessa epidemian leviämisen hillitsemiseksi. Metla näköjään suosittelee nykyisin käsittelyä sekä kivennäis- että turvemaille (aiemmin suot eivät olleet mukana).
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lahontorjunta/manty-tyvitervas.htm
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lahontorjunta/kannot.htm
Jos lähellä on tehty vähän aikaa sitten hakkuita, männyn kannoista voisi yrittää päätellä, onko metsälössäsi epidemiaa. Tosin männyllä tauti on maallikon vaikea tunnistaa. Onko vanhoissa männiköissä nähtävissä pystyyn kuolevia ”pesäkkeitä”? Kuolevatko katajat männikössä?
Kannattaisiko aineita kysyä maatalouskaupasta? Mhy on toinen josta voi hintoja kysyä.
Puun ajankohtaisia hintoja valtakirjakaupoissa:
Metsänhoitoyhdistykset väittävät aikaansaavansa metsänomistajan kannalta paremman puukaupan kahdesta syystä:
1) Puun hintataso on hieman korkeampi valtakirjakaupoissa, ja
2) Katkontatiedon avulla löydetään paras ostaja, jolloin leimikon kokonaisarvo on suurin mahdollinen.Kummastakaan ei ole tutkimustietoon perustuvaa vahvaa näyttöä, koska sekä hinta- että katkonta-aineistot ovat mhy-ketjun omaisuutta. Viitteitä on kuitenkin siitä, että ainakin yksittäistapauksissa tarjousten vertailu omin päin voi olla vaikeaa, jos ei tiedä miten kukin ostajaehdokas aikoo leimikon katkoa.
Tähän ongelmatiikkaan on jo ratkaisu olemassa, mutta ostajapuoli ei ole halunnut siihen tarttua (www.metsanomistaja.blogspot.fi).
Tuo video on katsomisen arvoinen. Siitä näkyy hyvin, että ensin puut taipuvat, mutta sitten kun tietty raja on saavutettu, puu joko katkeaa tai sitten kaatuu juurineen. Jos maa on roudassa, useimmiten katkeaa.
Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että tuolla kelillä kannattaa pysytellä sisätiloissa, ja sen että puut kannattaisi kaataa pois talojen läheltä ajoissa. Etenkin lahot puut.
”Hirvet ovat edelleen hyvin epätasaisesti jakaantuneina ja niitä on moninkertainen määrä tarvetta ajatellen.”
Auttaisiko metsästysalueiden radikaali suurentaminen? Nykyistä suuremmalla alueella siis suoritettaisiin yhteisiä jahteja, jolloin alueen talvilaidunalueetkin tulisivat väkisin metsästyksen piiriin. Lisäksi jahtiporukkaa olisi aina riittävästi kunkin kiireistä riippumatta. Käytäntö muistuttaisi siis yhteismetsiä. Lupia jaettaisiin ja tavoitekanta laskettaisiin nykyistä isommille alueille. Jahtiin osallistuneille tulisi lihaosuus, tai jos lihaa ei riitä jaettavaksi, pieni rahallinen korvaus mukana olosta sen sijaan.
Toiminta voisi aikanaan johtaa metsästysseurojen yhdistymisiin (vrt. kehitys mhy-kentässä.)
