Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ehkä kotimaisen energian kilpailukyky ei riitä nykyisellä vero- ja tukipolitiikalla. Myös ilmastopolitiikka vaikuttaa siihen millä energia kannattaa tuottaa.
Kun lukee vaikka tämän päivän (25.6.2014) Hesarin vieraskynän otsikolla ”Irakin hajoaminen näyttää väistämättömältä”, tulee hakematta mieleen, että tulevaisuuden konfliktit liittyvät energiaan ja luonnonvaroihin, ellei suoraan niin välillisesti. Jos Persianlahden öljyn- ja kaasuntuotanto kovasti kärsii, Euroopassa tulee vilu talvella, ellei korvaavia määriä saada Pohjanmereltä tai Venäjältä.
Toisin sanoen, kaikki yritykset vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ovat kovasti kannatettavia (paitsi kallis tuulivoima).
Jotta tässä ei nyt innostuttaisi vallan mahdottomasti tästä ”harventamatta kasvattamisesta”, kehotan tutustumaan vielä kerran keskusteluketjuun Korholan metsäseminaari 2014.
Näkisin että viljellyllä kuusella harventamatta kasvattaminen saattaa toimia, ellei aiottu käyttötarkoitus vaadi oksatonta puutavaraa, samoin energiapuun kasvatuksessa lyhytkierrolla. Jatkuva kasvatus sen sijaan on jatkuvaa harventamista. Männyn ja koivun laatukasvatus taasen tapahtuu joko suuren alkutiheyden avulla, tai harvemman alkutiheyden ja karsinnan avulla, tai edellisten yhdistelmillä.
Erittäin hyvä asia jos metsokin sopeutuu nykyiseen metsätalouteen.
Mutta mikä on metsäkanalintujen taantuman (1950-luvulta lähtien) perimmäinen syy, jos ollaan yhtä mieltä siitä että se ei ole metsätalous? Pienpetojen rooli on kiistanalainen. Näädän kanta on pysynyt koko lailla ennallaan, ketun kanta on laskenut, joten ainakaan kotoperäisten keskikokoisten yleispetojen syytä kato ei voi olla. Kärpänkin kanta on monilla alueilla laskenut. Vieraspedoista supikoira on jo saanut riistantutkijoilta synninpäästön. Minkki saattaa olla vesilintujen kantojen suhteen merkittävässä roolissa. Molempien kannat ovat viime vuosikymmeninä vahvistuneet, eikä niitä enää voida hävittää Suomesta. – Lentävien petojen kuten pöllöjen ja haukkojen kannanvaihtelua en ole vielä tutkinut.
Olisiko todellinen syy sittenkin metsästyksen tehostuminen? Onhan kattava metsäautotieverkosto ja metsästäjien määrän nousu molemmat nostaneet painetta riistalintuja kohtaan.
