Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Avoimessa markkinataloudessa on juuri noin että kotimarkkinoiden kysyntä ja tarjonta eivät enää määrääkään hintaa täysin, vaan lopputuotteen hinnalla (suhdanteilla) ja vaihtoehtoisilla raaka-aineen toimittajilla (puun tuonti) on suuri osuus. Laadukkaan tukin kasvattamiseen tulisi kannustaa laatuhinnoittelua kehittämällä. Huonolaatuinen tukki menee kuiduksi ellei peräti energiaksi tulevaisuudessa.
MTK:n sivustolta:
”MTK on laatinut sopimusmallit tuulivoimalapaikan maanvuokrasta sekä käyttöoikeuden rajoituksesta tuulivoimaloiden vaikutusalueilla. Sopimusmallien tavoitteena on lisätä mielenkiintoa vuokrata maa-alueita, edistää vuokrasopimusten syntymistä ja samalla hallituksen tavoittelemaa tuulivoiman lisärakentamista. Yhteneväisellä vuokrasopimusmallilla otetaan huomioon ympäristövaikutukset ja huomioidaan maanomistajan oikeudet.
Vuokrasopimusmallit ovat MTK:n jäsenten käytössä Reppu-palvelussa.”
Otapa siis yhteyttä johonkin MTK.n jäseneen tai suoraan pääkallonpaikalle ja pyydä itsellesi mallisopimus.
Olen samaa mieltä Pinsiön vaarin kanssa: tuulivoiman tuki on aivan järjettömissä mittasuhteissa saatavaan hyötyyn nähden.
”että edes jonkinasteinen monimuotoisuus ja luonnonlait säilyvät”
Juuri näin, eli olisi alennettava porojen ja hirvien määrä lähemmäs kohti luonnonmetsän tasoa ja samaan aikaan nostettava petoeläinten (sekä pienten että isojen) määrää kohti luonnonmetsän tasoa. Kutsun tätä ”ravintoketjun ennallistamiseksi”.
”Hallitus onkin linjannut sen (turpeen) vähentämistä suunnitelmallisesti kolmanneksella vuoteen 2025 mennessä.” Ei turvetta olla tappamassa pois polttoaineiden listalta.
Kivihiilestä kannattaa pyrkiä pois, mutta mieluiten porkkanoilla, ei kielloilla. Tekstissä lukee: ”Yksi tehokas tapa kiellon toteuttamiseen olisi asettaa energiatuotantolaitosten ympäristöluvitukseen ilmastopäästökatto.” Tämä tarkoittaa, että jos hakkeelle lasketaan nollapäästö, muita polttoaineita kuten turve, maakaasu ja kivihiili voidaan silti tarvittaessa käyttää jonkin verran, esim. jos hakkeen saatavuus tai polttotekniikka sitä vaatii.
Lankomiehen metsästysseurassa itärajalla on siirrytty takaisin hirven ihmisvetoiseen ajometsästykseen koiriin kohdistuvan susivaaran vuoksi. Ajoketjuun kelpaavat muutkin kuin aseen kantajat.
Ehdotus: organisoidaan suurimmille puistoalueille erillisiä hirvijahteja joihin paikalliset luontoaktiivit ja muut vapaaehtoiset kutsutaan ajomiehiksi, niin porukkaan saadaan riittävä massa.
”laittomien haaskojen pitäjistä, jotka katselukojuineen opettavat Suomen petokannalle että ihmisen haju tietää helppoa ruokaa”
Kysyin tästä luontokuvaaja Pekka Punkarilta Hannu Hautalan näyttelyn avajaisissa Haltiassa, ja hän vastasi, ettei mitään erityistä peto-ongelmaa ole nähtävissä siellä, missä luontomatkailuyrittäjät ja valokuvaajat pitävät laillisia haaskojaan. Siis esimerkiksi Kuhmossa ja Kuusamossa.
Olisiko niin että ongelmat ovat suuremmat täällä etelässä missä asutus on tiheämpää, haaskoja tai ei.
Grimsössä Ruotsissa on muuten testattu koirien kimppuun hyökkäävälle sudelle sähköiskun antavaa liiviä, ja ilmeisesti kohtalaisen hyvin tuloksin.
En tiedä luetaanko minut ”myyräviisaisiin”, riippuu tietysti keneltä kysyy, mutta nythän on ollut menossa ns. myyräromahdus, josta kannat ovat nyt toipumassa, eli tuhoja on taas odotettavissa. Toisinaan myyräsykli vaimenee kokonaan moneksi vuodeksi, eikä perimmäistä syytä oikeastaan tiedetä.
Olen sen verran vanha, että muistan hyvinkin sen keppiajan, jolloin oli pinta-alaverotus (verojen maksamiseksi oli pakko myydä puuta) ja oli pakollinen rahatalletus metsänuudistamista varten (uudistaminen oli pakko tehdä mhy:n suosittelemalla tavalla ja kalliisti). Ei palata tähän, jooko?
Neuvonta on nykyisin melkein sama asia kuin palvelujen markkinointi, kun toimijoita on metsänhoitopalveluissa pilvin pimein – ehkäpä liikaakin, osa putoaa pois markkinoilta.
Etelä-Konnevedellä vierailijat tulevat pääasiassa liikkumaan vesillä ja merkityillä reiteillä, kuten muissakin puistoissa.
Hirviongelman ratkaisu ei taida olla kiinni rauhoitusalueista. Kirjoittajatkin tietävät sen. Hirven ajo voitaisiin kyllä mielestäni sallia ainakin suurissa kansallispuistoissa.
Sen sijaan rauhoitusalueista hyötyvät niiden lähistöllä metsästävät, ne kun tuottavat runsaasti mm. metsäkanalintuja. Muun muassa Sallassa ja Savukoskella ja Ilomantsissa tämä on havaittu, varmaan muuallakin? Muuten, mitenkähän se runsas poikastuotto on mahdollista kun siellä puistossa on enemmän petoja kuin sen ulkopuolella? Petojenhan piti saalistaa linnut yhettömiin…
