Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/metsat/hankkeet_tyoryhmat/
Lakimetsatuhojentorjunnasta.html”Puutavaran ja vahingoittuneen puun poistovelvoite koskee käyttötarkoituksesta riippumatta puutavaraa, joka on tyviläpimitaltaan yli 10 cm. Myös energiapuupino, jonka tilavuudesta vähintään puolet on tyviläpimitaltaan yli 10 cm olevaa mänty- tai kuusipuutavaraa, on vietävä pois hakkuupaikalta tai välivarastosta. Poistovelvoite ei koske jo kuollutta puuta tai lahopuuta.”
Laki metsätuhojen torjunnasta (1087/2013):
4§
Jos puutavaran omistaja ei poista puutavaraa
siten kuin 3 §:n 2 momentissa säädetään,
hänen on:
1) peitettävä puutavara;
2) kasteltava puutavaraa;
3) kuljetettava puutavarapinon pintaosa
pois;
4) kuorittava puutavara;
5) käsiteltävä puutavara tuhohyönteisten
iskeytymistä vastaan tarkoitetulla hyväksytyllä
kasvinsuojeluaineella;
6) sijoitettava mäntypuutavara riittävän
etäälle saman puulajin metsiköstä;
7) peitettävä mäntypuutavarapinon pintakerros
lehtipuukerroksella;
8) peitettävä kuusipuutavarapinon pintakerros
lehtipuukerroksella tai mäntypuulla,
jonka tyviläpimitta on alle 10 senttimetriä ja
joka ei ole kaarnoittunut; tai
9) muulla tavoin huolehdittava siitä, ettei
puutavarasta pääse merkittävästi leviämään
metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä.Huomionarvoista lisäksi:
6 §
”… maanomistaja voi metsälain 10 §:ssä
tarkoitetulla erityisen tärkeällä elinympäristöllä
ja metsälain soveltamisalaan kuuluvalla
Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella,
jolla lahopuun lisääminen voi olla tarkoituksenmukaista,
jättää alueelle vahingoittuneita
puita enemmän kuin mainittujen lainkohtien
mukaan on sallittu. Maanomistajan tulee ilmoittaa
vahingoittuneiden puiden poistamatta
jättämisestä Suomen metsäkeskukselle.”Just noin kuin Caballista kirjoittaa.
Muun muassa tänään julkistettavan ilmastoselonteon perusteella (jota Hesari jo referoi) näyttää siltä että maatalouden edellytykset Pohjois-Suomessa paranevat tulevina vuosikymmeninä. Kun ottaa vielä huomioon ravinnon puutteen globaalisti, ei ole mahdollista jättää viljelymaata käyttämättä Suomessa. Etelämmässä viljely voi käydä monilla alueilla mahdottomaksi kuivuuden vuoksi.
Metsäpinta-alan väheneminen siis taitaa jatkua Suomessa.
Ehkä ei eronnut kartellin takia: UPM:hän oli se metsäyhtiö, joka paljasti kielletyt keskustelut, joten vaikutus kantajan eli Metsähallituksen oikeusjuttuun olisi periaatteessa vain myönteinen. Sen tiedän, että Kangas on ollut monikäytön ja osallistavan suunnittelun tutkija. Olisiko tämä todennäköisempi selitys: uusi organisaatiomalli tekee eri käyttömuotojen yhteensovittamisen vaikeammaksi kuin ennen.
Hemputtajan kanssa (harvinaista kyllä) samaa mieltä että VMI 1-3 eivät edusta luonnonmetsiä kuin pieneltä osaltaan. Tarkan tutkimukseen pohjautuvan kuvan Suomen luonnonmetsistä saa lukemalla kirjan ”Suomalainen aarniometsä”, saatavissa kirjastoista. Kysytty kirja, voi joutua jonottamaan.
Summa summarum, luonnonmetsät olivat erittäin monimuotoisia, sekä erirakenteisia että tasarakenteisia, riippuen mm. metsäpalojen ja myrskyjen esiintymisestä. Yleiskuva enemmän peitteinen kuin nykyinen, eli avoaloja oli vähemmän. Monimuotoisuutta lajeissa ja rakenteissa oli enemmän. Lahopuuta ja palanutta puuta oli enemmän.
Kyllä se lehtipuu kasvaa pohjoisessakin:
Luettavaa poroista ja pohjoisen oloista:
http://veikkovaananen.blogspot.fi/2014/03/aika-laillistaa-saamelainen-ylilaidunnus.html
http://veikkovaananen.blogspot.fi/2013/12/ekokatastrofi-akwe-kon-ohjein.html
(Tässä yllä olevassa linkissä on Risto Niemisen kirjoitus mukana. Erittäin osuva.)
http://veikkovaananen.blogspot.fi/2012/07/poroko-pelastajaksi-ilmastomuutoksessa.html
Poron laidunnus vaikuttaa lehtipuita ja jäkäliä vähentämällä kasvipeitteen heijastuskykyyn eli albedoon sitä alentavasti, eli auringon säteilyä imeytyy enemmän maastoon eikä heijastu takaisin avaruuteen. Mitä tämä vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen, nopeuttaako se sitä?
Wikipedia: ”Albedo eli heijastuskyky (”valkoisuus”) on jonkin kappaleen kyky heijastaa siihen osuvaa säteilyä.”
Risto Isomäki kirjoittaa kirjassa ”34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen” s. 238: ”Kolmas kiireellinen toimenpide olisi parantaa pohjoisen havumetsävyöhykkeen heijastavuutta kasvattamalla lehtipuiden ja lehtikuusen prosentuaalista osuutta puustosta, ainakin etelänpuoleisilla rinteillä.”
…
”Voisimme vain yksinkertaisesti rajoittaa hirvenmetsästystä… nykyistä suurempi hirvikanta pistelisi poskeensa kaikki nuoret männyt … ja muuttaisi näin suhteellisen nopeasti ison osan koko pohjoisesta havumetsävyöhykkeestä paljon nykyistä lehtipuuvaltaisemmaksi.”
Koska hirvi tosiasiassa suosii lehtipuita eikä havupuita, hirvikannan lisääminen todennäköisesti alentaisi heijastavuutta eikä lisäisi sitä (?).
Jos olen ymmärtänyt oikein, lainhuutoa haetaan vain omistajan vaihdoksissa.
Jos yhtymällä on useita tiloja, voidaan maanmittaustoimistoa pyytää yhdistämään ne yhdeksi tilaksi. Tämän tilan jako aikanaan käykin sitten jo ilman vaihtoja. Jos on erillisiä palstoja, ei uusia rajalinjojakaan tarvita.
Palataanpas taas aiheeseen. Juurikääpäriski on aina huomioitava vakavasti kun harjoitetaan jatkuvaa kasvatusta:
http://www.metla.fi/uutiskirje/metpro/2014-1/uutinen-1.html
Kiitos tästä!
Tuo otsikon termi vähän kyllä mietityttää. Tarvitaanko termejä oikeasti näin monta:
jatkuva / jaksollinen kasvatus
erirakenteinen / tasarakenteinen kasvatus
eri-ikäisrakenteinen / tasaikäisrakenteinen kasvatus
