Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Muistettakoon tässä yhteydessä myös kauriiden ja porojen aiheuttamat metsä- ja liikennevahingot. Ettei puhuttaisi pelkästään hirvistä.
Tällaista tutkimusta tarvitaan mm. metsälain pohjaksi. Metsän tärkeiden elinympäristöjen heikosta säilymisestä puhuttiin niiden inventoinnin pohjalta juuri metsälakia uudistettaessa, ja todettiin mm. se että erilaiset suojavyöhykkeet olisi paras jättää käsittelemättä.
Vielä en ole kirjaa tarkasti tutkinut, mutta sitä helpompihan sitä on hutkia. 🙂
Kysyisin ensivaikutelman pohjalta väittelijältä ainakin seuraavia:
Ensiksikin, miksi hän luopuisi kokonaan avohakkuista? Viimeaikainen luonnonmetsätutkimus on osoittanut, että osa metsistämme uudistuu luontaisestikin ns. ”suuren kierron” eli lähes täydellisesti puuston tappavan avohakkuun tapaisen häiriön kautta, jonka aiheuttaa joko tuuli tai metsäpalo. Tätä on tutkinut mm. vastaväittäjä Timo Kuuluvainen, joka kirjoitti asiasta kirjassa ”Suomalainen aarniometsä”.
Toiseksi, olisiko tutkimuksen anti operationalisoitavissa vaikka seuraavasti. Metsälakikohteet ja muut tärkeät elinympäristöt olisi parasta jättää käsittelemättä silloin, kun ne ovat pienialaisia tai suojavyöhykkeitä. Kohteen lähiympäristössä voitaisiin vapaaehtoisesti suosia poimintahakkuita tai jatkuvaa kasvatusta. Muualla sovellettaisiin kasvupaikalle ja puulajille sopivia menetelmiä.
Nythän se väitös on jo menossa. Harmi kun näitä ei tule livenä netissä, kuka ehtii ensimmäisenä toteuttamaan?
Tuo vertauksesi meni minulta yli hilseen. Tarkoitan sitä että pelaaminen ei juurikaan kuluta luonnonvaroja, koska tietokonepeli on digitaalisessa muodossa monistettavissa rajattomasti eikä se ole fyysinen vaan virtuaalinen ”esine” eli lähes aineeton. Myös itse pelaaminen kuluttaa vähän luonnonvaroja. Analogisesti, virtuaalikokouksen pitäminen videokonferenssina vähentää liikennettä ja sitä kautta päästöjä.
Peruslinjaus on kyllä selvä: kaikkien maiden tulee päästä energia- ja resurssitehokkaampaan talouteen, muuten resurssit eivät riitä kaikille. Tärkein keino riittävyyteen on väestönkasvun pysäyttäminen, ja siihen taas tehokkain keino on kehittyvien maiden koulutus- ja elintason nostaminen. Mistä taas tullaan siihen, että niissä on talouden kasvettava ja sen mukana kulutustasonkin. Meillä taas talouskasvu saisi olla vain korkeintaan hyvin hidasta ja resurssien kulutustaso (ei välttämättä elämisen taso) mieluiten hieman laskea, jotta yhtälö ratkeaisi.
Esimerkiksi meillä voitaisiin kuluttaa enemmän palveluja ja aineettomia hyödykkeitä, kuten virkistäytyä metsässä, pelata tietokonepelejä, käydä kirjastossa ja taidenäyttelyissä ja niin edelleen.
Päästöoikeuksien hinnat ehtivät ehkä nousta ennen kuin tämä maksu tulee ajankohtaiseksi. Jos lopetettaisiin metsäpinta-alan vähentäminen niin ei myöskään tule maksua.
Järkevintä tietysti olisi neuvotella jokin prosenttiraja, jos sen yli on metsää maan pinta-alasta niin pinta-alalla ei väliä, esim. 50 prosenttia. Jos jokin maa ei tuohon pääse, niin tulisi lisämaksua.
Muuten olen sitä mieltä, että EU olisi monessa asiassa järkevämpi laskentayksikkö kuin maiden rajojen mukainen tilastointi.
Tanelin ja varmaan muidenkin on vaikeaa hahmottaa asiayhteydestä irrottamiani lauseita. Siksi olisikin hyvä lukea koko kappale ja vielä parempi olisi lukea koko kirja ”Suomalainen aarniometsä”. Kokeile sinäkin Taneli. Sen saa kirjastoista ilmaiseksi!
Asian ydin on tämä: sekä jaksollisen että jatkuvan kasvatuksen voidaan ajatella sopivan ”luonnonkiertoa mukailevaan” metsänhoitoon.
Metsissä on siis alueita joiden voidaan ajatella sopivan luontaisesti paremmin avohakkuumetsätalouteen, kuten (luonnonmetsissä useammin palavat) karummat männyn luontaiset kasvupaikat. Toisaalta metsissä on alueita, jotka luontaisesti palavat harvoin, kuten kosteammat ja rehevämmät alueet jotka kasvavat luontaisesti kuusta. Ne luonto uudistaa usein yksittäisten isojen puiden kuolemisen kautta, ja sitä voidaan jäljitellä jatkuvan kasvatuksen hakkuilla.
