Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Caballista: ”Metsänhoidon tavoitteena itsellä on luonnonkiertoa hyödyntävä taloudellinen tuotos.”

Tässäpä se mielenkiintoisuus piileekin. Sekä jaksollisen että jatkuvan kasvatuksen voidaan ajatella sopivan ”luonnonkiertoa mukailevaan” metsänhoitoon. Lukekaapa vaikka entisen opettajani dosentti Timo Kuuluvaisen kirjoittama luku ”Metsän muutosvoimat” kirjasta ”Suomalainen aarniometsä”. Suosittelen kirjaa muutenkin lämpimästi; se on varmaan paras populaari tietokirja Suomen metsistä ikinä.

Ote em. luvusta: ”Viimeaikainen luonnonmetsätutkimus viittaa siihen, että ensimmäisen luokan häiriö-sukkessio sykli, voimakkaiden häiriöiden ajama tasaikäisen metsän kehitysdynamiikka, on oloissamme suhteessa vähämerkityksisempi verrattuna kahteen jälkimmäiseen luokkaan, joissa metsä säilyy jatkuvasti enemmän tai vähemmän peitteellisenä. Tämä on ekologisesti merkittävä ja aiemmista käsityksistä poikkeava havainto, joka vaikuttaa muun muassa siihen, minkälaista metsänkäsittelyä voidaan pitää luonnonmukaisena.”

Prof.emer. Olli Saastamoinen muistutaa tämän päivän Hesarissa vanhasta aiheesta joka on tänäänkin yllättävän ajankohtainen: metsien monikäyttö. Metsähallituksen tehtävänä on paitsi myydä puuta, tuottaa muutakin ”yhteistä hyvää”, kuten monimuotoisuutta, virkistystä ja riistaa. Kun Metsähallitus tuottaa ”yhteistä hyvää” puolestamme, se vähentää muun muassa metsien suojelupaineita muiden metsänomistajien suuntaan.

Tälle on toinenkin, jopa kuvaavampi nimitys: metsien kestävä käyttö. Kestävällä käytöllä tarkoitetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti (kulttuurisesti) kestävää käyttöä. Metsähallituksen tulouttamat roposet eivät Suomen valtion velkaongelmaa ratkaise, eikä metsien monikäyttötavoitetta tule sen takia uhrata.

Tunnen sattumalta hyvin nuo 1980-luvun pajukokeilut. Olin töissä pajuprojekteissa Suonenjoen tutkimusasemalla v. 1981 sekä Uppsalassa Gustaf Sirenin perustamassa energiametsäprojektissa v. 1983. Ruotsissa päästiin jonkinlaiseen käytännön mittakaavan viljelyynkin. Suomessa ei. Mutta mielestäni vasta nyt tämä on todellinen vaihtoehto METSÄmaalla, entiset kokeilut tehtiin pelloilla. Lisäksi puulajit ovat toiset: metsän lyhytkierto nojautuisi haapaan, leppään tai hieskoivuun.

Mitä JK:hon tulee, menetelmää on kehitetty eteenpäin harsinta-ajan kokeiluista. Arvometsän malli on siitä hyvä että puustopääoma pidetään korkeampana eikä vedetä alas lakirajalle, joten metsä säilyy jotenkin metsän näköisenä. Uudistuminen on kysymysmerkki: onnistuuko se noin tiheän puuston alle. Jos ei onnistu, myöhemmin voi toki palata avohakkuun tai pienaukkohakkuun kautta alkupisteeseen.

Metsämakasiini ja Aarre-lehti tulivat. Tämä muaseovun lehtki tupsaht postiluatikkoon, ihan pyytämättä ja yllättäen. Paljon luettavaa kerralla.

Laskelmia on hankala tuon jutun pohjalta kommentoida, pitäisi nähdä numerot. Mahtaisivatko ne löytyä kirjasta?

Millainen vuokrataso olisi riittävä jotta hyväksyisit jokavuotiset hirven syönnökset taimikossasi?

Uutta tietoa hirvituhoista Ruotsista:

http://www.silvafennica.fi/article/1077

Ote artikkelista:

Management implications

For Scots pine the concern is to produce trees with high timber quality and the survey method used is designed to account for the types of browsing that is expected to affect timber quality. Increasing the number of pines ha–1 may be a more efficient way of reducing damage proportions compared to reducing the moose population, according to results from this study. The amount of deciduous species seems to be of less importance unless the deciduous trees are overtopping pine, in which case damage levels increase.

The results regarding birch shows that, at the spatial scale used in this survey, a reduction of the moose population or other measures to protect birches from browsing are the most efficient way to reduce browsing damage.

For aspen, the main focus in management is that browsing may reduce the recruitment of mature trees, important for conservation. Although browsing may play a role, most studies conclude that silvicultural practices and the absence of forest fires seem to be the main causes of changes in aspen abundance.

Suomeksi. (Korjattu 26.2.) Männyn kannalta hirvituhon välttämisessä auttaa kirjoittajien mielestä eniten männyn mahdollisimman korkea runkoluku ja se että lehtipuuta ei päästetä etukasvuiseksi. Koivun kasvatuksessa auttaa vain hirvien määrän vähentäminen.

Mitä puhtaampi haavikko, sitä varmemmin se tulee syödyksi. (Tosin haavan määrä aineistossa oli pieni joten tulokset eivät ole tältä osin kovin varmat.) Kirjoittajat ovat huolissaan suurten haapojen puuttumisesta metsäluonnosta, mihin vaikuttaa hirven laidunnuspaineen lisäksi metsänhoito ja metsäpalojen puuttuminen. Niin meilläkin.