Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos silenciolle tarkennuksesta. Termit ovat hankalia. Kai tuota voi nimittää intensiivikasvatukseksikin. Itselle tulee vaan termistä mielleyhtymä malliin jossa alusta lähtien pyritään suureen tilavuuskasvuun.
Metsänvartijan malli on kai aika kallis: puun tuotantokustannus nousee korkeaksi? Lisäys: on totta että harvennus altistaa lumituholle heti harvennuksen jälkeen, mutta niin tekee myös harventamattomuus. Tässä suhteessa metsänvartijan malli (tai jk) on hyvä.
Silencion malli on mielestäni epäonnistuneen uudistamisen paikkailua eikä intensiivikasvatusta. Karsinta on ainut apu tuossa.
Männyn intensiivikasvatus kaksivaiheisen karsinnan avulla tuottaa periaatteessa laatupuuta. Taimikko perustetaan millä tahansa menetelmällä mutta erittäin tiheänä oksien hitaan kasvun varmistamiseksi ja hirvituhon estämiseksi. Karsinta tulisi ilmeisesti aloittaa jo ennen ensiharvennusta (1. vaihe). Lannoitusta voi käyttää apuna kasvun nopeuttajana.
Korpituvan Taneli:
”Hypoteesi on ajatusrakennelma, jota ei ole todistettu mitenkään oikeaksi.”
Tarkkaan ottaen hypoteesi on ajatusrakennelma, jolla on tietty todennäköisyys olla totta. Siihen hypoteesiin jolla on suurin todennäköisyys tämänhetkisten havaintojen valossa, uskotaan eniten. Tulevat tutkimukset ja uudet havainnot muuttavat siten hypoteesien uskottavuutta.
”Tämä ketun vaikutus on käytännön tasolla todettu moneen kertaan ja tutkijatkin ovat sen vahvistaneet. Ei siis ole kyse hypoteesista vaan tosiasiasta.”
Käytännön tasolla homma tosiaan näyttäisi toimivan useassakin paikassa, mutta tutkimuksia asiasta ei vielä ole julkaistu. Hypoteeseja on.
Keskustelu näkyy johtavan siihen suuntaan, että metsää kannattaisi yleisesti ottaen mieluiten ostaa omalla pääomalla eikä vieraalla, tosin juuri nyt kun korot ovat alhaalla, vieraallakin pääomalla pääsee alkuun.
Metsänhoitotoimenpiteet kannattaa puuntuottaja-metsätalousyrittäjän mieluiten tehdä itse, ellei omalle työlleen laske kovin kovaa hintaa. Oma työ on myös investointi metsätalouteen, sille pitää myös saada tulevaisuuden tuotoista korkoa.
Gla, harvennat tietysti nuoren metsän silloin kun se sitä kaipaa metsänhoidollisesti. Päätehakkuuajankohdan päätät sitten sen mukaan, mikä on rahantarpeesi, vieraan pääoman korko ja metsän arvokasvu (kasvun arvo rahassa suhteessa metsikön arvoon). Niin kauan kun arvokasvu ylittää haluamasi korkotason, kasvatat metsikköä, ja kun arvokasvu menee korkotasosi alle, sitten uudistat metsikön.
JK-metsän tapauksessa arvokasvu vaihtelee sen mukaan painottuuko kasvuvaihe kasvatukseen vai uudistamiseen.
Minulla on parikin kuusen taimikkoa joiden haluaisin säästyvän myyrien syönniltä. Toivon mukaan joko
a) myyräkoira pyydystää kesällä myyrät, tai
b) loukutan ne syksyllä pois, tai
c) ketun jätökset karkottavat myyrät, koska ne luulevat että saalistajat ovat paikalla. Käytännössä c olisi vähätöisin keino jos se sattuisi toimimaan. Jätösten ”hovihankkija” vielä puuttuu.Näitä tapauksia josta Puun takaa kirjoittaa, on valitettavan paljon. Asiasta lisää blogissani kirjoituksessa ”Kustannustehokkuutta liito-oravan suojeluun”:
http://metsanomistaja.blogspot.fi/
Ketun ja minkin kuivattuja jätöksiä voitaisiin sen sijaan kyllä kokeilla, myyrien karkottamiseen taimikoista.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0747-9/urn_isbn_978-952-61-0747-9.pdf
http://www.kuopionluonnontieteellinenmuseo.fi/mesimarja/index.htm
Vesi herahtaa kielelle kun noita kuvia katselee…
