Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Joo, meillä samantyyppisiä kokemuksia. Hirvestystä pidettiin ikiaikaisena nautintaoikeutena. Sen johdosta laitettiin sopimus vähäksi aikaa määräaikaiseksi (2 v). Pieni lihaosuus on tullut joka vuosi.
http://www.taajamasusi.com:
Turun Sanomat 14.2.2012”Susien ja koirien risteymät ovat erittäin harvinaisia luonnossa. Toisinaan niitä kuitenkin tavataan. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajalta Suomesta tiedetään neljä koirasusitapausta.
Tuoreimmat löydöt osuivat vuoteen 2010 Kuhmossa ja Parkanossa. Molemmissa tapauksissa sekä sekarotuinen yksilö ja sekarotuiset pennut saivat tappotuomion.”
En ole ei-metsästävänä päässyt osallistumaan riistan esikäsittelyyn, mutta ei kai tuon kamaluus poikkea paljonkaan siitä, mihin kuka tahansa kotieläimiä (lehmiä, hevosia, koiria jne.), lapsia tai vanhuksia hoitanut on altistunut. Lievemmän pään esimerkkinä vaikka eläinten karsinoiden, ripulin, oksennustaudin yms. jälkien siivoaminen. Entäpäs synnytykset, joista ladyillä on ihan ensi käden kokemusta – no ei mennä niihin, voi tulla K18 tavaraa…
Pieni lisäys vielä: itse 50+ metsästäjä -ikäryhmään jo siirtyneenä, olen ollut huomaavinani, että vanhemmillakin miehillä ja naisilla on paljon tarjottavaa…
🙂 🙂
Edelleenkin toivon että joku metsäekonomisti osallistuisi keskusteluun.
Viljelymetsätalous ei (kai) muutu kannattavammaksi kuin erirakenteinen pelkästään sillä, että saadaan paremmat hakkuutulot, van vertailussa pitäisi olla mukana kaikki muuttujat. Nythän sitä vertailutietoa alkaa tulla, kun päästään laajemmin tekemään kokeiluja.
Muistini tekee useinkin tepposia, mutta ei tällä kertaa; siksi juuri kirjoitinkin, kun yhdeltä uunivalmistajalta tulee täysin päinvastainen ohje verrattuna siihen mitä juuri opittiin (Aarrelehti 8/2013 ja 10/2013).
Nunnauuni: ”Kuluttajan tulee aina tutustua oman tulisijansa käyttöohjeeseen ja käyttää tulisijaa ohjeen mukaisesti.” (!!!)
Ja perään luetellaan seikkaperäiisesti syyt miksi NunnaUuni tulisijaa ei saa sytyttää päältä. Lyhyesti, syynä on se, että päältä sytytettäessä ei synny tarpeeksi lämpöä ja viilentyneiden savukaasujen sisältämä kosteus tiivistyy savukanavan pinnalle, koska vuolukivi sitoo itseensä lämpöä heti tulipesässä. Ilmiö aiheuttaa savukanavien pikeentymistä ja savujen tulon huonetilaan, kun vetoa ei synny riittävästi.
Luulo ei ole tiedon väärti, tässä sytyttämisasiassakaan.
Vaikuttaa siltä että puun polttamisen päästöistä tarvittaisiin joko lisää tutkimusta tai lisää tutkimustiedon välittämistä puun polttajille. Tilanteet kun vaihtelevat paljon riippuen tulisijasta, käytön taajuudesta ja polttopuun laadusta. Esimerkiksi vuolukivitakkojen valmistajat kehottavat sytyttämään alhaalta (jos oikein muistan).
Puun polttoon tarkoitetuilla uuneillahan on jo päästönormit.
Kellä on ilmanvaihtokone, tuo tuloilman suodatusehdotus oli hyvä. Useimmilla lienee kuitenkin tuloilmalähde erilaiset raot ja kolot talossa, esimerkiksi ikkunoissa, niin että suodatus on vaikeaa järjestää.
Ilman pienhiukkaset ovat globaalistikin merkittäviä, kuten voimme lukea prof. Markku Kulmalan haastattelusta (HS 18.1.). Kaupunki-ilmassa liikenteen ja puunpolton yhteisvaikutus vaikuttaa terveyteen, maalla ei tietenkään. Hiukkasettomuus (ml. siitepölyjen suodatus) auttaa erityisesti allergisia ja astmaatikoita.
Eipä unohdeta pihkasalvaa, joka on todettu hyväksi luonnonmenetelmäksi haavojen hoitoon.
Tämä on hyvin täällä tiedostettu: mallien ennusteet ovat juuri niin hyviä kuin niihin syötetyt lähtötiedotkin. Puutteistaan huolimatta Hyytiäisen ja Tahvosen sekä toisaalta Pukkalan ym. laskelmat ovat parhaat tällä hetkellä käytössä olevat.
Tutkimuksen ja käytännön kokemusten karttuessa kuva tarkentuu. Sitä odotellessa joudutaan toimimaan vähän aikaa mututuntumalla. Jos kuitenkin nyt omistaa metsää, jossa on valmiiksi erirakenteisuutta, voi parikin yläharvennuskertaa sujua aivan hyvin ja taloudellisesti. Sekametsärakennetta määrätietoisesti ylläpitämällä voi saada rehevämmille maille kuusialikasvosta, ja karummille maille männyn alikasvosta, josta hommaa on mahdollista jatkaa. Jos näin ei käy, aina voi tehdä avohakkuun ja viljellä.
Luin tällä Nyhet-sivulla olleen lyhyehkön jutun, joka päättyy sanoihin:
”Läs hela reportaget i SKOGEN nr 12 2013!”Mutta pitempää juttua ei siis ole, eli SKOGEN paperiversiota ei ole netissä näköislehtenä?
Ehdottomasti näkemisen arvoinen paikka. Oikein pyhiinvaelluskohde.