Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Protestin taustalla on metsänomistajien turhautuneisuus myyrä- ja hirvituhoihin, jotka tuntuvat tulevan taimikoihin kuin luonnonvoima, jolle ei voida mitään.
Haluamme siis tutkia tarkemmin biologisia torjuntakeinoja, niistä tärkeimpänä ravintoketjun ennallistaminen. Toimisi muuten hirvelläkin, mutta SUURpetojen kuten suden aiheuttamat ei-toivotut sivuvaikutukset ovat liian suuret. Sen sijaan alkuperäisten PIENpetojen ketun ja näädän aiheuttamat sivuvaikutukset eivät liene kohtuuttomat, ovathan niiden kaikki kotoperäiset saalislajit ml. metsäkanalinnut sopeutuneet niihin.
http://www.yle.fi: ”Yksinkertaisissa eliöissä kitinaasientsyymit ovat osa elimistön suojareaktiota, jolla tuhotaan niihin pyrkiviä loisia…”
Tuija Aronen, Metla: ”Esim. kitinaasientsyymien oletetaan hajottavan koivussa korkeampien sienten soluseinän kitiinikomponenttia hidastaen tai jopa estäen sienen tunkeutumisen…”
http://www.huonekasvit.net: ”Useimmat lihikset (=lihansyöjäkasvit) eivät pysty sulattamaan saalista aivan täysin olemattomiin, koska niiltä puuttuvat kitinaasientsyymit. Hyönteisten ulkokuori, joka on siis kitiiniä, jää jäljelle.”
Tätä entsyymiä on yritetty siirtää koivuun ja parantaa täten niiden tuholaiskestoa.
6m3 kirjoitit:
”Teeri suosii hakkuuaukkoja pesimiseen. Risujen keruu vaikuttaa pesimis olosuhteisiin.”
Jos hakkuuaukolla ei ole myyriä, ei siellä todennäköisesti ole myöskään kettuja eikä minkkejä. Risujen keruun vaikutuksia pitäisi varmaan miettiä tuoltakin kannalta. Hyvä pointti.
”Lapissa kettu vie tilaa naalilta joka on alkuasukas.”
Ylä-Lapissa naali voisi periaatteessa esiintyä Suomessa, mutta ilmastonmuutos vienee siltä nämä loputkin elintilat, eikä ketun läsnäololla todennäköisesti ole enää ratkaisevaa vaikutusta.
”Koppelokin suosii suonlaitoja pesinnassaan joten ojitus ja sen ohjaama petoliikenne vaikuttaa pesinnan onnistumiseen.”
Voi pitää paikkansa. Kommentoikaa!
On niin pieni alue ettei kannata kaivinkonetta paikalle rahdata, varsinkin jos on vielä kivikkoinen. Kaivaminen aiheuttaa kivien nousemisen maan päälle, eli pysyvän maisemahaitan, ellette halua kivistä jotain aitaa, kukkapenkkiä tms. rakennella.
Heinäntorjunta joko ennen istutusta kemiallisesti tai istutuksen jälkeen mekaanisesti tai yhdistelmänä. Istutus pottiputkea tai kuokkaa käyttäen.
Haapakoski, Marko. 2012. Habitat fragmentation, seasonality and predation affecting behaviour and survival of bank voles Myodes glareolus. University of Jyväskylä.
Viimeinen talvikoe osoitti, että talviaikana jo pelkällä saaliiksi jäämisen riskillä eli pelkän lumikon hajun levittämisellä tarhoihin ilman varsinaista pedon läsnäoloa, oli dramaattisia vaikutuksia myyriin: Lumikon haju heikensi myyrien kuntoa ja vähensi erityisesti koiraiden selviytymistä talven yli. Saaliiksi jäämisen riski heijastui pienempinä populaatiokokoina sekä jopa kuukaudella myöhästyneenä lisääntymisen aloituksena. Saalistuksen epäsuorat vaikutukset saaliin selviämiseen ja elinkykyyn ovatkin paljon yleisesti luultua eli pelkkää saaliin tappamista laajemmat.
Väitös 14.9.2012 Konnevedellä.
Katso Gla
http://www.metla.fi/pp/HkHe/julkaisut-muut.htm#fi_non_refs
Muistaakseni Metsälehdessä on joskus ollut kirjoitus aiheesta.
Aika vähän niitä keinoja on. Loukutus eli myyrien pyynti pois taimikosta on varmin.
Gla, aika kiintoisa tuo tuonnempana esittämäsi ehdotus, että glyfosaatti voisi olla myyrälle karkottava aine. Kannattaisi testata.
Metsävarojen suhteellinen kasvu (kasvu – käyttö) on varmaan Suomessa maailman suurin. Ei pelkoa raaka-aineen riittävyydestä. Laadun sopivuus on taas eri asia. Siinä pitäisi osata ennakoida tulevaa. Monipuolinen puulajivalikoima ja hyvä sahapuun laatu ei vie ainakaan vaihtoehtoja pois.
