Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hypoteesilla ei taida olla suomenkielistä nimeä. Englannin kielessä se on kai lähinnä ”specialist predator hypothesis”. Kyse on siis siitä, mitkä tekijät säätelevät myyräkannan vaihtelua luonnossa, ja onko erikoistuneilla pienpedoilla ja yleispedoilla siinä jokin rooli vai ei.
Hyvä aloitus, ”palstan älykkö”. Olen kuitenkin eri mieltä eri lajien tasa-arvoisuudesta. Kotoperäiset lajit ovat kehittyneet rinta rinnan ja sopeutuneet elämään samassa ekosysteemissä, mutta muilla mantereilla kehittyneet, ihmisen luontoon päästämät lajit (kuten kanadanmajava, piisami, supi) voivat uuteen ympäristöön päästessään aiheuttaa arvaamatonta vahinkoa. Puun takaa mainitsi nilviäislajin mäntyankeroinen, joka voi levitä metsiimme pakkausmateriaaleista ja tuhota männiköitä Suomessakin. Minkki kuuluu myös tähän ryhmään, mutta on poikkeus siinä mielessä, että sen voidaan ajatella asettuneen vesikon jättämään ekolokeroon.
Osa eliölajeista on ns. avainlajeja, joilla on keskimääräistä suurempi vaikutus ravintoketjussa. Meillä tällainen on esimerkiksi kettu.
Olen tällä hetkellä evp eli freelancer. Olen mukana sekä käytännöllisestä (myyrätuhojen estäminen) että akateemisesta (tieteen edistäminen) mielenkiinnosta.
On olemassa joitakin empiirisiä havaintoja sekä talousmetsistä että luonnonmetsistä siitä, että myös pohjoinen havuekosysteemi, ei pelkästään lauhkean vyöhykkeen, voi suotuisissa oloissa olla yllättävän vakaa. Ravintoketjussa ei ole täällä niin monta jäsentä, mutta jos alku- eli kotoperäisten petojen yksilömäärä on riittävä, tulosta syntyy. Esimerkkinä vaikka Varsinais-Suomi, missä on korkein kettukanta ja vähiten myyrätuhoja Suomessa. Huolimatta maatalousvaltaisesta maankäyttörakenteesta.
Suosisin molempia strategioita, eli sekä useamman puulajin metsikkökuvioita maapohjan sen salliessa, että väliin lehtipuukuvioita. Hyvä että molemmat tulivat esille. Ideana olisi juuri se että havupuun joutuessa tuhon kohteeksi kuviolle jää edes jotain kasvatettavaa.
Lehtipuukuvio ei pysäytä maannousemaa kokonaan, koska se leviää myös itiöistä ilmateitse. Samoin leviävät hyönteiset, lentämällä useamman sadan metrin matkan.
