Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kaikki metsänomistajatkaan eivät kannata pyyntiluvista luopumista. Syyt on juuri lueteltu tuossa toisessa hirviaiheisessa ketjussa.
Itse olen käyttänyt saunan uunissa tapaa, jossa isojen puiden päälle kasataan sanomalehteä, tuohta ja pieniä syttypuita tai oksia. Kun tuikkaa tulen sanomalehteen, syttyy päällä oleva keko ikään kuin alta päin, ja se keko sytyttää sitten palaessaan isot puut päältä päin. Tämä on siis eräänlainen alta-päältä menetelmä.
Suden jälki – hyvä, että muistutit: täällä kuten muuallakin somessa pitää muistaa olla mediakriittinen. Trollit kuten petotutkija ovat hauskoja sopivasti annosteltuina.
Todennäköisempi selitys on että ei olla vielä 1970-luvun tasossa. Jälki-indeksit nyt ovat ainakin melko luotettava tilastotieto riistakeskusalueittain. Pienemmillä alueilla en niitä käyttäisi.
Mutta ei vielä tarpeeksi alhainen…
Tarpeeksi alhainen voidaan määritellä vaikka tavoitteena hirvikolarien määrälle, tai tavoitteena hirvivahinkoilmoitusten määrälle.
Vilkaisee RKTL sivustolta tiedostoa RKTL lumijäljet 1989-2011, nin tulee mutun sijalle tietoa. Siitä näkee hyvin hirvieläinten kannan kehityksen. Metsäkauriin kanta on mitätön. Valkohäntäpeuran kanta on noussut, mutta kun sitä ei ole kuin osassa Suomea, ei kolareita voi mitenkään tulla samaa määrää kuin hirven toimesta.
Sitten mitä hirvikantaan tulee, todellista kannanlaskua on havaittavissa ainoastaan Etelä-Hämeessä, ja Satakunnassakin lievää laskua. Muualla kanta on käynyt korkealla 2000-luvun alussa, ja palaillut sitten taas 1990-luvun alun tasolla, tai sitten ei ole noussutkaan, kuten monilla alueilla joissa se menee koko ajan ylös alas enempi vähempi. Suomen riistakeskuslaueet eivät siten ole veljeksiä tässä suhteessa, mikä osittain selittänee eroavaiset näkemykset ongelman suuruudesta tällä palstalla.
Mikä sitten on tavoiteltava taso? Ainakin alempi kuin tuon graafin aikana.
YouTubesta löytyy biisi Gunnar vierasmaalainen. Onko se tämä jota tarkoitat? Esittäjä on Martti Innanen.
Taimikkovahinkoilmoitusten määrä todennäköisesti myös kuvaa aika hyvin hirvikantaa riistakeskusalueittain.
Täällä etelässä on oraville ainakin tammenterhoja runsaasti. Jopa siinä määrin että kun on tammen alla ja tulee tuulenpuuska, on viisainta vaihtaa sijaa, kun terhoja tippuu puusta päähän.
Ihmisen muisti on lyhyt. Täsmäiskun vaikutus on ohimenevä. Todellista vaikutusta on työllä arktisessa neuvostossa ja mm. ympäristöviranomaisten yhteistyöllä rajojen yli, esimerkiksi hyvän hallinnon (ympäristölupa, YVA- menettelyt) ja tarkkailukäytäntöjen vienti.Kansalaisjärjestöjen työ täydentää näitä virallisia verkostoja. Pidän arvokkaana vaikkapa työtä jota FinnWatch tekee.