Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Muokattu.
Ongelmajätteet käsitellään tällä hetkellä siihen erikoistuneessa laitoksessa. ”NG Nordic Finland. Se pyörittää Fortumin vuonna 2024 myymiä toimintoja, kuten Riihimäen polttolaitosta.” Mutta Visakallo on oikeassa: Vantaan Energia aikoo polttaa myös ongelmajätettä.
Lehdessä väitetään että nauta ei saa lajinmukaista nurmirehua missään läntisellä pallonpuoliskolla vaan ”melkein pelkkää väkirehua”. Pitääkö paikkansa ja miksi näin, kun luulisi laitumiakin alueelta löytyvän. Antibioottien tarve perustellaan epäluonnollisella rehulla. (Samantyyppinen ruuansulatusongelma voi ilmeisesti syntyä valkohäntäpeuroille talvella jos niitä ruokitaan liian voimakkaalla viljarehulla.)
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c975b8cd-b266-4eed-be2d-334eb69c657f
Olenko hakoteillä jos arvaan että metsien osalta pinta-alatavoitteet alkaisivat olla hiljainen suojelu mukaan laskien aika hyvin kasassa muuten, paitsi tiukkaa suojelua tarvitaan lisää Etelä-Suomessa? Alueiden laatua tulee toki parantaa, esim. juuri tuossa Sitran ja Luken raportissa kerrottujen määrällisten tavoitteiden mukaan.
Ennallistaminen ei etene nopeasti: vaikka pian on suunnitelmia, rahaa ei ole.
”Toimenpidekokonaisuutta ei toteuteta kaikissa metsissä samalla tavalla, vaan noudatetaan 10/20/70 -periaatetta, jossa suojeltu metsämaan ala nostetaan 10 prosenttiin myös Etelä-Suomessa, 20 prosentilla alasta tehdään toimet voimakkaampina (lahopuun ja pitemmällä aikavälillä järeiden ja samalla vanhojen puiden tavoitetasot 30 % luonnontilan tasosta) ja lopussa 70 prosentissa maltillisempina (tavoitetasot 15 % luonnontilan tasosta). Jaottelu tukee EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteita ja kustannustehokkuutta.
Toimenpidekokonaisuudessa suojelu ja voimakkaammat toimet kohdistetaan kohteisiin, joissa niiden ekologisen hyödyn arvioidaan olevan suurin: voimakkaammat toimet suunnataan rehevimmille kasvupaikoille ja suojelualueiden läheisyyteen elinympäristöjen kytkeytyneisyys huomioiden.”
Julkaisu: Katsaus toimiin ja ohjauskeinoihin metsien kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi
Sivu 13 Sitra/Luke-raportissa & yhteenvetotaulukot 1 ja 2.
Uutta. Tavoitetasot lahopuun määrälle (m3) ja vanhojen järeiden puiden määrälle (kpl) kasvupaikkatyypeittäin. Lahopuun määrälle myös vyöhykkeittäin (suojelualue/osittain suojeltu/talousalue).
Taulukossa 2 on sarakkeet monimuotoisuus, ilmasto, vesistöt, sopeutuminen. Olisi voitu lisätä vielä sarake ”talous” niin oltaisiin monitavoiteoptimoinnin suhteen riittävässä kehikossa. Esimerkiksi taimikonhoidon tekeminen ajallaan on tärkeää taloudellisen tuloksen kannalta.
Sitra yrittää yhteensovittaa kestävyystavoitteita. Myönnetään mm. että muita kuin taloushyötyjä ei voida laskea.
Eli nyt toteutuu Minskin sopimus osittain jos rauha syntyy. Mietin kannattaisiko Ukrainan vaihtaa vielä valloittamaton osa Donetskista Odessan lähialueisiin, ettei sen hallitsema Mustanmeren ranta-alue kutistuisi liian pieneksi. On kerrottu että Donetskissa on tärkeitä puolustusrakenteita, mutta nämä olisi mahdollista rakentaa toiselle alueelle uudelleen.
*
Toimeentulotuen muutos vaikuttaa epäonnistuneelta ja byrokratiaa kasvattavalta. Esimerkiksi: tulojen suojaosa 150 euroa poistuu, mikä edistää kotona lojumisen jatkumista; tuen saajista osalle tulee uutena työnhakuvelvoite vaikka ei olisi kovin työkykyinenkään; vuokratuki voi kai vaihdella kuukaudesta toiseen tulojen mukaan. Kannattaisiko ennemmin maksaa tuki (toimeentulotuki tai vuokratuki) vakiosuuruisena koko vuoden jos asiakkaan taloudellinen tilanne ei oleellisesti muutu ja periä lopullisessa verotuksessa mahdolliset liikaa maksetut tuet pois. Tai alkaa maksaa kansalaispalkkaa niin ei tarvitsisi hallinnoida kymmentä eri tukea?
