Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Osa hylsyistä voi johtua siitä että moderointi ei ehdi katsoa kaikkia kommentteja läpi.
Niinhän sitä luulisi, että helppoa kumota. Yksi este on se kun maallikkoyleisön mielestä y-järjestöjen sanoma on luotettavampi kuin elinkeinon viesti.
Hiilineutraaliusasiasta pitäisi kysyä teollisuudelta; osa tuntuu olevan sitä mieltä, että asialla on merkitystä investoinneille. Muualle siirtyvien hakkuiden vaikutukset ovat hyvin epävarmat, joten kannattaako niitä edes huomioida.
Hakkuiden vähentämisen seuraukset riippuvat toteutuksesta. Määrä alenee jo levennetyistä vesistöjen suojakaistoista ja muista hakkuurajoitteista, hiljaisesta ja virallisesta lisäsuojelusta ja jatkuvaan kasvatukseen siirtymisistä turvemailla. Loput alueet, jotka jäävät tavalliseksi talousmetsäksi, tulisi käsitellä metsätaloudellisin perustein eli huolehtia harvennuksista ja päätehakkuista.
Suositellaan kiertoaikojen pidentämistä ja tiheämpänä kasvattamista, mutta riskittömämpää olisi toimia päinvastoin, eli lyhentää kiertoaikoja ainakin koivikoissa ja kuusikoissa ja kasvattaa ne tarpeeksi harvana nuoresta alkaen. Männyllä voitanee maltillisesti lisätä kasvatustiheyttä ja kiertoaikoja.
Hallituksen ilmastostrategia saa kritiikkiä.
Ilmastopaneelin mukaan strategiassa esitellyt toimenpiteet eivät siis riitä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen. Hallituksen luonnoksessa arvioidaan, että hiilineutraaliustavoite edellyttäisi päästövähennyksiä noin 34 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2035. ”Arvio osoittaa mittavan lisätoimien tarpeen, ja politiikkauran riittämättömyys heikentää koko strategian ja kansallisen ilmastopolitiikan uskottavuutta”, paneeli arvostelee. Lisäksi paneeli arvioi, että toimet ovat riittämättömiä maankäytön EU-ilmastovelvoitteiden täyttämiseksi.
Aika pitkälle samat ajatukset, että pohjoisin Lappi sopii paremmin muuhun käyttöön kuin metsätalouteen. Avohakkuita siellä kai vältetään jo lähtökohtaisesti uudistamiskulujen välttämiseksi?
Hakkuualojen heinittyminen lienee porojen kannalta enemmän haitta kuin hyöty, eikä heinämaista varsinaisesti ole pulaa? Hallikaisen ym. tutkimuksesta voi tosiaan lukea, että ylilaidunnus on paljon hakkuita merkittävämpi uhka talvilaitumilla. Peitteiset hakkuut kuitenkin suositeltavia.
Joo maaperän päästöjä pitäisi verrata niin että molemmissa (vertailu ja kontrolli) on mukana hakkuutähteet, tai molemmista poistettuna. Olettaa voi että harvennus tuottaa aina pienemmät tähteet ja näin ollen pienemmät päästöt niistä. MetsäVesi-laskelmissa muistaakseni oletettiin harvennuksen hakkuutähteet nollapäästöksi.
