Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Erittäin osuva huomio tuo että taimitarhat eivät ala ottaa riskiä eli lisätä koivun taimituotantoa, ellei sille ole varmaa kysyntää. Ennakkotilaukset sitovina auttavat tässä.
Koivun laatumaksutapa lieventää hieman kannattavuuskuilua kuuseen nähden. Kun tai jos laadukkain koivu saadaan sekapuuna kuusikosta, kannattaisi kokeilla kasvatusmallia jossa kuusi istutetaan harvaan, noin 1000 kpl/ha ja sekaan odotetaan siemensyntyinen koivu. Syntyy kyllä jos on siemenpuita ja muokkauspintaa.
Toinen kysymys on, parantaako kuusi koivun laatua myös alikasvoksena kaksijaksoisessa kasvatuksessa?
Hiilinielulaskennassa pitää erottaa tarkasti pinta-alojen muutokset biomassan muutoksista. Ne raportoidaan erikseen.
Taneli on oikeassa: peltopinta-ala ei meillä suinkaan vähene, mutta pellot siirtyvät toisiin paikkoihin, eli sinne missä aktiiviviljelijät ovat. Tukipolitiikka ja markkinat ohjaavat. Taneli muistutti aivan oikein myös siitä että meillä on kunnostusojituskelvottomia soita satoja tuhansia hehtaareita, siis niitä, joissa metsä ei ole kasvanut hyvin ojituksesta huolimatta. Sieltä lisämetsää ei saada.
Käytöstä poistuvat pellot kannattaisi metsittää nopeasti eikä odotella vuosikausia. Monesti toimenpiteeksi riittäisi maanmuokkaus ja heinäntorjunta.
Taajamissa viheralueita ei pitäisi nakertaa rakentamisella. Siis puistoja pitäisi kunnioittaa kaavoituksessa.
Voimalinjojen siirto maan alle poikisi kyllä lisää metsämaata. Monesti ne kuitenkin vain siirretään tien viereen metsänomistajien kiusaksi.
Metsämaan määritelmä vaihtelee sen mukaan minne raportoidaan mutta YK:n ilmastosopimuksen raportoinnissa sovelletaan kaikille samaa määritelmää. Metsämaan määrän inventointi puolestaan ei ole kaikissa maissa yhtä tarkkaa kuin Suomessa, jolloin lukuun sisältyy usein paljonkin epävarmuutta.
Mielestäni olisi hyvä jos Suomi saisi kuitata metsämaan vähenemisen aiheuttamat päästöt sillä että puistoon sitoutuu enemmän hiiltä kuin sieltä poistuu hakkuissa. Tämä ei vain ole ollut enää mahdollista. Tilanne voi taas neuvotteluissa muuttua.
Metsityksen edut kuitenkin ovat kiistattomat, joten siihen kannattaisi panostaa. Kaikkialla maapallolla.
Suomen olisi käsittääkseni helppo lopettaa metsäpinta-alan väheneminen, jolloin tuosta sakkomaksusta päästäisiin pois. Metsitetään kaikki käytöstä poistuneet pellot energiametsiksi noin alkajaisiksi. Jos metsitykseen laitettaisiin muutama miljoona, tulosta alkaisi syntyä nopeasti. Lisäksi tulisi kaikissa rakennushankkeissa suojella viheralueita.
Suomi saa kyllä hyvitystä päästölaskennassa hiilen sidonnasta, mutta ei läheskään tarpeeksi.
Erkki Lähteen uran alkuun osui tosiaan tutkimuskohteeksi auraus. Olisiko tässä osasyy siihen miksi hän lähti kehittämään luonnonmukaisempaa metsänhoitoa?
Auraus auttoi metsänuudistamista parempiin tuloksiin kovissa pohjoisen oloissa. Menetelmää arvosteltiin muista syistä: maisema- ja virkistyskäyttöhaitat, ja lisäksi pelättiin maan happamoitumista kun rikastumiskerros käännetään maan pinnalle.
