Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Puuntotannon rinnalle tulee uusia käyttömuotoja, joista niistäkin voi saada tuloja. On hyvä tiedostaa myös metsän markkinattomat hyödyt kuten esimerkiksi sadeveden puhdistaminen ja monimuotoisuuden osuus allergioiden ehkäisemisessä. Risto Isomäen kolumnista (Aarre-lehti) tulee ajatelleeksi, että ehkä pitäisi tutkia tsaarinpoppelin tuotosta. Lisäksi tulee ehkä ilmastonmuutos, johon pitäisi sopeutua, mutta puille se on hankalaa pitkäikäisinä eliöinä.
Kun vain nyt kaikessa touhuamisessa muistettaisiin, mikä on tutkimuslaitoksissa arvokkainta: osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä pitkäaikaiset seurannat ja koealat. Tulevaisuuden ennakoimiseksi tarvitaan tietoa menneestäkin kehityksestä.
Kiitos kutsusta mutta voi olla että lauantai on sen verran pitkä päivä ettei siitä päivällisen jälkeen enää jaksa tansseihin lähteä. Sitä paitsi kuten nähtiin Ylöjärvellä, vaikka lava ja orkesteri on ihan vieressä, ei sinne tule lähdettyä kun on mielenkiintoiset keskustelut. Niitä odotellessa…
Energian tukipolitiikka on sen verran poukkoilevaa, että hyvästä bisneksestä ei voi olla varma. Paitsi jos tekee polttopuut itse ja toimittaa suoraan loppukäyttäjille. Jos energiahakkuun mahdollisuus tulee eteen ”ilmaiseksi” taimikonhoidon laiminlyönnin vuoksi, sitten se kannattaa hyödyntää. En ole vakuuttunut kannattaako siihen erityisesti pyrkiä.
Hyvä aloitus. Urealle on vaihtoehtoisena aineena ainakin Rotstop, mahdollisesti myös booraksi (P-Amerikassa kokeiltu).
Tekniikka olisi saatava toimimaan paremmin, tuo ei kuulosta hyvältä, vaikka lannoituksesta olisi teoriassa pientä hyötyäkin.
Käyttömäärän perusteella voisi koettaa arvioida onko päästöillä merkitystä. Osaisiko joku kertoa paljonko ureaa käytetään valtakunnallisesti kantokäsittelyissä? Käsittääkseni suorat kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidi ja ehkä myös typpioksiduuli) ureasta raportoidaan kasvihuonekaasuinventaariossa vain maatalouden ja metsätalouden lannoituksista, ei kantokäsittelyistä.
Netistä löytyy (jälleen) paljon tietoa mm. päästöistä: http://www.rotstop.fi. Hiili ja muiden päästöjen kannalta Rotstop on parempi aine mutta käyttäjän kannalta hankalampi (herkempi) aine.
Voin soitella Korholaan vielä siinä viimeisellä viikolla ennen tapaamista että ovat varmasti kartalla osallistujamäärästä. Samalla saan tarkennetun hinta-arvion yhden ja kahden yön oleskelulle. Palataan tähän.
Rautalammin kirkonkylällä saa varmaan kulumaan rahaa miten paljon vaan, mutta kartanossa jos pysyy, niin olisiko 150 euroa? (Ja käteistä saa lisää kylältä automaatista jos ei riitä.)
Jos joku täällä palstalla ilmoittautuneista ei ole vielä varannut Korholasta ruokailua tai majoitusta, tehkää niin pikimmiten. Kartanon ja kisapaikan pitää tietää montako on mukana missäkin ruokailussa.
Kaikkia osallistujien haluamia puheenaiheita ehditään varmasti käsitellä tarpeellisessa määrin. Ainakaan Ylöjärven tapaamisessa ei tässä ollut ongelmaa, ainoastaan ajan lyhyys oli rajoittava tekijä, kun oli vain yksi ilta käytössä.
Jos porukkaa on mukana runsaasti, ainahan sitä voi jakautua ryhminä turisemaan kiinnostuksen mukaan.
Kiitos 6m3 listasta. Minäkin majoitun pe-su. Täytyy varmaan ilmoitella Veli-Jussille ettei kyllä mahduta yhteen avolava-autoon mutta otetaan toiseksi autoksi joku toinen avolava city-tai oikea maasturi.
