Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Olisiko kestävän kehityksen mukainen hirvi-, poro- ja susikanta sellainen johon mikään intressiryhmä ei ole tyytyväinen?
Mitä mieltä kuusmottinen on ns. kestävästä kehityksestä, hyvä vai huono asia?
Onko se kestävää kehitystä jos päätöksenteko menee yhden intressiryhmän ehdoilla?
Poronhoidon ongelmat ovat varmasti ratkaistavissa, jos hyvää tahtoa on. Lapissa on kolme vahvaa elinkeinoa, metsätalous, matkailu ja poronhoito. Kaivosteollisuus on myös nousussa. Porotaloudesta eläviä on kohtuullisen vähän, joten heidän toimeentulonsa turvaaminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. Kestävä ratkaisu voisi olla esim. sellainen jossa poromäärää alennettaisiin mutta tukia ja petokorvauksia nostettaisiin. Näin vahingot ekosysteemille ja metsätaloudelle jäisivät vähemmäksi.
Kuka muuten osaisi sanoa, paljonko Lapissa olisi peuroja neitseellisissä oloissa, siis jos ihmisiä ei olisi lainkaan? Veikkaan että aika paljon olisi, mutta ne vaeltaisivat aina sinne missä olisi parhaat laitumet. Ja pedot perässä.
Se on kyllä erikoista jos Virossa sudella on eri suojelustatus kuin Suomessa.
Metsälehdessä oli taannoin laskelma jossa näytettiin miten korjuukulu (kaato ynnnä lähikuljetus) riippuu aika suoraviivaisesti puun koosta, eli mitä pienempi puu, sitä kalliimpaa korjata. Käytetystä tekniikasta ja maaston olosuhteista (kantavuus, metsämatka, vuodenaika ym) tietysti myös. Ennen kun oli hintasuositussopimukset, olivat metsänomistajat kustannustietoisempia. Hinnoittelutekijät kun näkyi sopimuspaperista.
Menee nettiin ja lataa sieltä dokumentin nimeltään Riistakannat 2011 (PDF). Löytyy sivulta:
http://www.rktl.fi/riista/riistavarat
Huomaa että joillakin riistakeskusalueilla voidaan hyvinkin sanoa ketun taantuneen, toisilla taas ei.
Huomaa myös että riistalajien kantojen vuosien väliset vaihtelut ovat suuret. Elinympäristöjen muutos on hidasta, samoin metsästyksen taso melko vakaa, joten vuosien väliset vaihtelut liittyvät säihin, ravinnon määrään sekä lajien sisäiseen ja väliseen dynamiikkaan.
Huolestuin, en mhy:n asemasta, vaan Santun lauseista tyyliin: ”MHY lain säilyttäminen tarkoittaa, että MHY lle jätetään tehtävä tuoda puuta markkinoille vastoin metsänomistajien etua välittämättä puun hintatasosta.” Tuollainen väite vaatisi perusteluja. Olisikohan tehtävänä ollut ennemminkin ”tuoda puuta markkinoille metsänomistajan edun mukaisesti?”
Entä jos mhy:tä ei olisi ollut – oltaisiinko oltu kolmen suuren hinnoittelun armoilla, kuten täällä arveltiin nyt oltavan. Mhy:llä on kuitenkin ollut paras tietous paikallisista ostajista, ja se on tuonut leimikoita isomman porukan kilpailun kohteeksi. Puumarkkinat.fi palvelu tekee sikäli palveluksen, että se tekee markkinoista läpinäkyvämmät, kun tieto puueristä on kenen tahansa saatavissa helposti ja nopeasti.
En ymmärrä miksi MTK on noin suuri peikko Santulle. Toivottavasti edes osa metsänomistajista ajattelee toisin. Eivät edunvalvonta-asiat ennenkään (kun MTK kytkös oli tosiasiassa olemassa) niin huonosti ole olleet. Terävöittämisen tarvetta varmaan on, mutta jos kytkentä on tulevaisuudessa suorempi, on vaikuttaminenkin helpompaa.
Oleellista ei ole siis mielestäni se onko mhy-lakia vai ei, vaan millainen siitä tulee, ja millaiseksi metsänomistajat haluavat yhdistyksensä kehittää.
