Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Toistelen tässä pahasti itseäni, mutta ekologian perusperiaate on kyllä se että saalistajan (susi) kanta sopeutuu saalislajin (hirvi) kantaan, eikä päinvastoin. Toki saalistajakin vaikuttaa saaliseläimeensä, sen käyttäytymiseen ja lisääntymiseen, mutta ei se sitä hävitä sukupuuttoon, muutenhan se häviäisi itsekin. Eli uskon että jos hirvikantaa suunnitelmallisesti alennetaan, alenee myös susikanta sen myötä, eikä suinkaan lisäänny pyytämällä koiria tai lampaita.
Eli Suomen ihminen-hirvi-susi triangelin ratkaisussa pitäisi ottaa huomioon ainakin puuntuotannollisesti kestävä hirvikanta, riittävän elinvoimainen susikanta ja maaseudun asukkaiden sietokyky. Näitä yhteen sovittelemalla joku ratkaisu löytyy. Niin kauan pitää neuvotella että löytyy! (Lisäys: puuntuotannollisesti kestävä hirvikannan taso on alenemaan päin koko Etelä-Suomessa, ja syy on juurikääpä!)
Metsästäjiltä tulee herkästi palautetta, että alempi hirvikanta ei ole ns. metsästettävä kanta. Mikä tahansa kanta kestää metsästystä, kyse on vain siitä mihin lihantuottoon ollaan valmiita tyytymään.
Miten puun markkinoille tulon parantaminen on ristiriidassa edunvalvonnan kanssa, jos mhy:n palvelusta saama palkkio pidetään kohtuullisena, eikä pyritä voiton maksimointiin?
Tarkennus mhy:n nykylain mukaiseen toimintaan puukaupassa: ainakin silloin kun mhy on puun välittäjänä eikä puun ostajana, se ottaa välityspalkkiota vain sen verran, että omat kulut peittyvät, eikä pyri voiton maksimointiin. Tämä ei siis ole varsinaista markkinataloutta vielä ollut, vaan enemmänkin osuustoiminnalista.
Verotettavaa pääomatuloa, ei vaikuta.
Esimerkiksi metsätalouden puhdas tulo ei vaikuta. Kemeran verollepano ei vaikuta, tuki on silti pääomatuloa, ja niitä ei päivärahahakemuksessa kysytä, vain ansiotulot ja yrittäjätulot (puunmyyntitulo ei ole sitä). Vain verottajaa kiinnostaa kemeratukesi. Kokemusta on.
Sen sijaan työmarkkinatukeen pääomatulot vaikuttavat.
En käytä sanaa ”vapaamatkustaja” panettelumielessä. Pyydän anteeksi jis joku siitä pahoitti mielensä.
Halusin pelkästään korostaa sitä että metsänomistajien pitää voida tehdä itsenäinen päätös MTK liitännästä, ja jäädä aluksi systeemin ulkopuolelle ns. Itsenäiseksi yhdistykseksi. Onhan näitä tapauksia nykylainkin aikana, joissa mhy on eronnut metsänomistajien liitosta.
Jos liittyminen näyttää kustannustehokkaalta tavalta hoitaa valtakunnallinen ja kansainvälinen edunvalvonta ja politikointi, sitten suurin osa mhy:istä varmaan liittyy jäseniksi. Kun mhy-mtk kytkös on tulevaisuudessa tiukempi, voisi ihannevisiossa metsänomistajien ääni kuulua vastaisuudessa paremmin metsäpolitiikan teossa, esimerkiksi alueellisessa ja valtakunnallisessa hirvipolitiikassa.
Savipohjaisella maalla puulajikysymys onkin mielenkiintoinen. Mitä lukijat suosittelisivat? Kyseeseen tulisivat lajit jotka kestävät tiivin maalajin aiheuttamaa juuriston hapen puutetta. Raudus voi kasvaa pensasmaiseksi näissä oloissa. Jos päädyt kuuseen, voit istuttaa väleihin sekapuuksi esimerkiksi tammea, saarnea, jalavaa tai tervaleppää, riippuen taimien saatavuudesta ja sijainnista.
Noita jaloja lehtipuita pitää sitten karsia pitkin matkaa kuten visakoivuja, että saa huippulaatua.
Neulasnäytteet postissa Viljavuuspalveluun, niin vastauksen saa muutamassa viikossa. Ohjeet netissä. Näytteiden oton viimeiset hetket alkavat olla juuri nyt; vielä ehtii kun kevät on pari viikkoa myöhässä. Näyteenotossa on oleellista ottaa latvakasvaimesta tai sen läheltä useasta puusta eri puolilta taimikkoa. Muutaman sentin paloja kärjestä lähtien. Noin varttuneen metsän kyseessä ollen, pitäisi varmaan ottaa taimista, mutta avoimelta kohdalta, ei alikasvoksesta.
Itsekin aion levittää boorilannoitetta tänä keväänä kuusen taimikkoon juuri neulasnalyysin perusteella. Lannoitteista on tietoa esim. Yaran nettisivuilla. Ei siitä lannoittamisesta haittaakaan koidu, vaikka ei olisi neulasanalyysiäkään tehty, varsinkin jos jättää leppää sekapuuksi, siitähän saa typpilannoitusta. Sitä tulee sateen mukana myös jonkin verran.
On ehkä ymmärrettävää ettei selkeitä vastauksia vielä ole kellään, kun mhy lakia uudistetaan parasta aikaa.
Hirvikannan hoitokin on muutostilassa: maanomistajat odottavat että heidän äänensä alkaisi kuulua riistaneuvostojen ja metsästysseurojen kautta. Ellei kuulu riittävästi, vasta sitten pitää vahingoista kärsivien miettiä muita vaikutuskeinoja. Juuri nyt tulisi ottaa yhteyttä oman alueen metsästyksestä vastaaviin. (Itse olen jo kirjelmöinyt Keski-Suomeen riistaneuvostolle.)
Mhy-MTK suhteella on historiallista painolastia. Mutta pitää muistaa että suhde on ollut läheinen jo nykyisen lain aikaan. Uuden lain tuoma muutos olisi kosmeettinen: yhdellä jäsenmaksulla kaikki palvelut.
MTK:lla on kai melko itsenäisesti toimiva metsäosasto, joka siis hoitaisi kaikkien jäseniksi liittyneiden mhy:iden edunvalvontaa. Osa voisi jäädä ainakin alkuun ”vapaamatkustajiksi” ja liittyä myöhemmin. Liittymisestä voisi olla hyvä järjestää jäsenäänestys, paitsi jos lain muuttuessa tulee uudet valtuustovaalit, silloin äänestys lienee tarpeeton, kunhan ehdokkaiden kannat MTK kytkökseen ovat selvillä.
