Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Minä kaipaan enemmän sitä asennetta, että etsittäisiin ensin puuntuotannollisesti kestävä hirvikannan taso, ja metsästysharrastus sopeutuisi siihen.
Olen kirjelmöinyt asiasta Keski-Suomen riistaneuvostolle. Päätöksenteko siellä on sidosryhmien välistä neuvottelua. Jää nähtäväksi kenen sidosryhmien painoarvo on suurin.
Tuolla susiketjussa arveltiin että 3-4 hirveä on sidosryhmien haluama taso per 1000 ha. Ainoaksi puuntuotannon kannattavuudesta huolestuneen painostuskeinoksi näyttäisi siten jäävän oman alueen metsästysseuraan vaikuttaminen. Palautetta sinne jos on tuhoja, ja jos se ei tepsi, maanvuokrasopimukseen ehto hirvikannan tasosta.
Susi elokuva TV1 (menossa) ja sen jälkeen ”Kaikkien aikojen susijahti”.
Tuo Pinsiön vaarin lista on aika kattava. Ehkä voisi lisätä suojavarusteet metsästyskoirille ja laumanjohtajien kännykällä paikannuksen sekä automaattisen varoitusjärjestelmän (jossain päin maailmaa on jo käytösssä, en muista missä).
Susialueita voisi kokeiluluontoisesti perustaa isojen suojelualueiden yhteyteen, paikallisesti sopimalla.
Tuosta susialueajatuksesta pitäisi ehkä vinkata Salolaiselle eduskuntaan.
FSC vai PEFC?
Tuo tonttialueen hoito on varmaan ratkaistavissa niin, että kaavoittaa ensin tontit, jonka jälkeen metsäsertifointi ei enää koske aluetta.
Säännöksissä olisi tietysti hyvä olla poikkeus metsän terveyden kannalta välttämättömiin hakkuisiin. Sitä paitsi tuo hakkuurajoite joutuu ristiriitaan ötökkälain kanssa. Kun kuolleet puut on poistettu, ei auditoija näe enää muuta kuin liian ison hakkuualueen!
Sikäli ollaan kyllä sahurien kanssa samassa veneessä, että jos puun hinta on liian korkea, ostajien määrä alkaa vähetä ja sitä myötä kilpailu. Uusia tuotteita tarvittaisiin. Löytyisikö teollisuudelta intoa tuotekehitykseen yhteisöveron laskun myötä?
Työmarrkinaneuvottelut ovat myös vaikeat. Palkansaajat tahtoisivat korotuksia ja teollisuus sanoo ettei missään tapauksessa ole varaa. Kunnilla ja valtiolla ei ole myöskään, oikeastaan koskaan. Paras olisi ratkaisu joka tukisi työllisyyttä. Huonoimmassa asemassa ovat kuitenkin työttömät ja ne joiden palkalla ei tule toimeen.
Ainakin JK menetelmässä mänty/lehtisekoitusta käytetään hyväksi taimettumiskyvyn ylläpitäjänä. Säästöpuissa ja muutenkin kannattaa suosia monimuotoisuutta. Ei kaikkia munia samaan koriin.
Mänty pitää kasvattaa alussa tiheänä laadun aikaansaamiseksi. Oksien paksuus riippuu aika suoraviivaisesti kasvunopeudesta. Hidas oksien kasvu aikaansaadaan kasvupaikan valinnalla (karumpi kangas tai turvekangas) ja riittävällä tiheydellä. Vaikka olisi karu kasvupaikka, eivät oksat karsiudu ellei ole riittävää sivuttaisvarjostusta. Tämä näkyy hyvin pellonreunoilla ja rannoilla kasvavista puista.
Vilkaisin juttua. Siitä puuttuivat numerot lähes kokonaan, joten pitäisi kaivaa esiin alkuperäinen tutkimus. Tuo tuottoisuus siinä tarkoittaa kasvua eli tuotosta. Tuotos on motteja ja tuotto euroja.
Tämä olisi nyt Metlan tuotostutkimuksen alaa enemmänkin. Tuossa tutkimuksessa oli ollut paljon kulotettuja uudistusaloja, joten tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa nykyiseen metsänuudistamiseen. Kulotus ainoana maanmuokkauksena voi aiheuttaa istutuskuuselle juromista ja typen puutetta. Nykyään kuusikot yleensä istutetaan laajoille mättäille jolloin juromisvaihetta ei tule.
En siis tekisi noita otsikon johtopäätöksiä yhden tutkimuksen perusteella. Kaavakuvat ovat hyvät.
Tuo mehänpojan lista on loistava. Mutta se on lista eduista jotka saadaan kun hirvikantaa alennetaan. Mikään ei takaa että lupakäytännöstä luopuminen johtaisi kannan alenemiseen. Voisi käydä jopa päinvastoinkin. Edellytyksenä olisi että seurat toteuttaisivat maanomistajien tahtoa, kuka nyt minkäkinlaisen kannan sitten haluaisi.
