Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metsäyrittäjä maksaa myel-maksua.
Puukauppavertailussa otetaan huomioon tietysti yksikköhintojen ja katkonnan yhteisvaikutus, ei vain toista. Jos tekee pieniä kauppoja, ei rahallinen menetys kasva suureksi.
Toinen vertailujen vaikutus, paitsi mo metsätilien paraneminen, on sen mahdollinen vaikutus 3 suuren katkontoihin, riippuen paikallisesta kilpailusta joka leimikoista on.
(Kiitos kisille: tässä on nyt sienitieteellisesti täsmällisempi sanoma.)
Tuo on totta että kesäaikaan poro kyllä löytää syötävää talousmetsästäkin, mutta talvella olisi syytä löytää luppoa tai jäkälää, joita on enemmän vanhoissa metsissä. Jäkälää kyllä kasvaa harvennettuun männikköönkin, mutta luppoa ei, ellei itiöitä tai lupon palasia ähettäviä vanhempia luppopuita ole lähistöllä. Niitä tulisi siis säästää hakkuissa, jotta toteutuisi ns. luppojatkumo.
En voi ottaa kunniaa termistä luppojatkumo; sitä käytti muistaakseni Timo Helle.
Suomen metsätieteellinen seura järjesti metsälakiseminaarin 11.2. Esitykset on videoitu ja tulevat lähiaikoina seuran sivuille:
http://www.metsatieteellinenseura.fi
Joitakin huomioita. Puolen hehtaarin metsä on muuttunut 0,3 ha laikuksi ja 50 cm tavoitetaimikko 30 cm taimikoksi. Nämä ovat parannuksia.
Avoimia kysymyksiä liittyy vielä moneen asiaan. Juurikääpäalueiden uudistamiseen ja siinä sallittuihin puulajeihin ei seminaarissa otettu kantaa. Tosin prof. Pukkala puhui yleisesti lehtipuista ja piti hieskoivun kasvatusta kannattavana, mutta totesi että lepän kasvatus taas ei yleensä kannata. (Poikkeuksena tähän pääsääntöön on varmaan omatoimisen metsänomistajan energiapuun kasvatus.)
Juurikäävän poistossa pitäisi ehkä ottaa käyttöön jokin yksinkertainen sapluuna tulkintavaikeuksien välttämiseksi. Eli jos metsikössä havaitaan lahoa jonkun kynnysarvon ylittävä määrä (helppo todeta tuoreista kannoista), silloin olisi sallittua pyrkiä puhtaaseen lehtipuumetsikköön millä tahansa kotimaisilla lehtipuilla. Tämä poikkeus liittyisi vain tähän uudistamiseen eikä vaikuttaisi tuleviin, jos laho on silloin poistunut.
”Kanta tulisi olla 3/1000 ha jotta se pysyisi tuottavana ja jotta se riittäisi susille.” Tämä luku on siis valittu pelkästään lihantuotannon ehdoilla? Jospa optimikanta olisikin, ei maksimaalinen lihantuotantomäärä, vaan jokin alempi, ottaen huomioon liikenne- ja metsävahingot.
”Näyttää siltä että susien vuoksi jatkossa on pidettävä hirvikantaa korkealla”. Miksi? Susien määrä kyllä sopeutuu hirvien määrään, joten niitä ei tässä päätöksenteossa tarvitse huomioida. Jos valittaisiin sopiva kanta ihan ilman susien huomiointia, muilla perusteilla, ja katsottaisiin sitten miten paljon on susia.
Vielä kerran: mielestäni susi- ja hirvikysymys tulee ratkaista erikseen.
Muokattu vastaus.
Vissiinkin aluksi Lapissa oli villiin tunturipeuraan perustuva metsästys/keräilytalous.
Nykypäätökset tehdään nykyisiä asukkaita ja vähän tuleviakin varten. Lapissa on kahdenlaisia alueita, on yksityismaita ja valtion eli yhteisiä maita. Miten mielestänne päätöksenteko luonnonvarojen käytöstä näillä alueilla tulisi tapahtua?
Metsähallituksessa laajojen alueiden metsätalouden suunnittelua tehdään usein ns. osallistavalla suunnittelulla. Pitäisikö tätä harrastaa enemmän ja myös yksityismailla? Pitäisikö myös sopiva poro- ja hirvikanta määritellä osallistavalla suunnittelulla, eli muun muassa järjestämällä asukkaille kuulemistilaisuuksia?
Juuri noin kuin Tolopainen kirjoittaa. Yleensä mo:lla on muitakin alv-vähennyskelpoisia kuluja kuin tukiin liittyvä alv. Jos tulee verotarkastus, näyttö on olemassa kuiteissa.
Tsto:n seuraavaan viestiin viitaten: jos suunnittelukustannustuki on maksettu mhy:lle tai metsäkeskukselle, ei sitä kai tarvitse kirjata omaan kirjanpitoon. Mo kirjaa pelkästään alv:n, jonka on itse maksanut.
Tuo lause ”vähennetään metsästystä että susillekin riittää syötävää”, kuuluu ilmeisesti lukea näin: ”vähennetään metsästystä että hirvikanta ei alenisi susien hirvien syönnin takia”. Vai meneekö logiikka niin, että koetetaan pitää sudet pois pihoista korottamalla hirvien talvikantaa. Niin tai näin, ojasta allikkoon kuitenkin mennään.
Parempi olisi jatkaa vaan metsästystä entiseen malliin ja ottaa pihasusilta luulot pois tehokkaammalla seurannalla ja jatkuvalla häirinnällä. Hirvien metsästystä vähentämällä mahdollistetaan entistä tehokkaampi susien lisääntyminen, joka taas johtaa tarpeeseen vähentää edelleen metsästystä.
