Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Olisiko kuitenkin parempi ettei luonnoneläimiä ruokittaisi, niin ne leviäisivät pohjoista kohti vain sitä vauhtia mitä ilmastonmuutoskin. Aivan eläinsuojelulliselta kannaltakin, mutta myös siltä kannalta että meidän kuusentaimikot ovat toistaiseksi kärsineet vain myyristä. Kauriit popsivat nekin jos lisääntyvät kovin.
Tuo hiilinielu ei käsittääkseni muodostune ongelmaksi, koska Suomen päästöt eivät ylitä päästökiintiötä. Hiilinielusta kyllä hyvitetään Suomea mutta ei täysmääräisesti. Olisi toki hyvä jos vuoden 2020 jälkeisessä sopimuksessa asiat olisivat toisin. Metsäpinta-alan vähenemisestä Suomea rangaistaan ja niin pitääkin, jos muitakin maita.
Tievarsikauppa ei välttämättä ole hankintakauppa, eli metsänomistaja voisi tilata sekä hakkuun että lähikuljetuksen ulkopuoliselta urakoitsijalta, tai tekisi itse. Etuna olisi tietysti että tietää mistä maksaa (korjuun hinta) ja katkonta on omissa näpeissä.
Tienvarsikaupan en usko yleistyvän koska niitä omatoimisia metsänomistajia on aina vain vähemmän, ja toisaalta ostaja haluaa pitää katkonnan ja muun puun toimitukseen liittyvän aikataulutuksen ja logistiikan omissa näpeissä.
Tämä ketju ei herättänyt suurta innostusta. Ilmeisesti olisi tarpeen kääntää taas kerran katse länsinaapuriin ja ottaa selvää miksi siellä tienvarsikauppa on niin suosittu kauppatapa ja ovatko siellä metsänomistajat tyytyväisiä.
Itse en usko tämän meillä lyövän läpi monestakin syystä. Sen sijaan pitkäaikaiset toimitussopimukset tehtaan portille tai energialaitoksille varmaan yleistyvät.
Menneiden virheiden aina uudelleen esiin kaivaminen rupeaa jossain vaiheessa polkemaan paikallaan. Olisiko yksi mahdollinen tulevaisuuden yrittäjyyden malli maaseudulle kevyt hybridimallinen metsätraktori, jolla tehtäisiin kesällä maataloustöitä ja kesäleimikoita, ja talvella talvileimikoita? Aina parempi jos se muuntautuu sekä hakkuu- että ajokoneeksi. Olisiko teknisesti mahdollinen toteuttaa?
Töyrj on tietysti teeri, jos sitä tarkoitit kysyä. Entisenä konnevetisenä olen ”sudeettisavolainen” enkä kyllä hallitse kaikkia savonmurteen hienouksia.
Mutta pitäisikö palata ketjun aiheeseen…? Bangladeshin tehdaspalo palauttaa taas mieliin, että yritysvastuun valvonta on tärkeää. Meillä ja erityisesti muualla. Meidän pitää vaatia että yritykset toimivat yhteiskuntavastuullisesti myös niissä maissa joista meille tuodaan kulutushyödykkeitä kuten juuri vaatteita. Vastuullisuus tarkoittaa kylläkin hintojen nousua meillä, mutta on kuitenkin parempi mieli. Ostetaan mieluummin vähemmän ja laadukkaampaa.
Näkkyy savolaeset keskustelevan tiällä keskenään, kun ossoovat nuin taetavasti viännellä tuota Kauppista. Tiijättehän sen tarinan erräästä Kauppisesta joka muutti nimesä Kaappiseksi, että savolaesetki ossais laasua oekeen. Mutta savolaesetpa rupessii laasumaan Kuappinen. Mitehä jos olis vaehtanu nimesä Kuappiseks?
