Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hirvieläinkannan nitistäminen vähiin onnistuu kyllä, jos niin halutaan. Jokainen armeijan käynyt osaa ampua. Kaadot voidaan keskittää naaraspuolisiin hirvieläimiin, minkä jälkeen kanta on vähemmän tuottava.
Kansliapäällikkö Pesonen nykytilanteesta.
MTK:n tontillehan tämä EU-vaikuttaminen kuuluisi, mutta Hoskonen on ihan kelpo lisä repertuaariin.
Nyt hallitus haluaa laittaa 8 miljoonaa euroa laskentojen parantamiseen, mutta auttaako laskelmien tarkentuminen meitä? Hyödyllisempää voisi olla jos hallitus ja mepit panostaisivat EU-politiikan muuttamiseen, jos ongelman ydin on se että hiilineutraalius ei toteudu EU-maissa tavoitellussa hyvin kunnianhimoisessa aikataulussa – tai ainakin sen tavoittelusta koituu suuria haittoja.
Matilda Friberg Holm. 2023. Tick-borne diseases in roe deer. Seroprevalence, possible cut-off and effects on health.
Ruotsissa on tehty tutkimusta puutiaisvälitteisistä taudeista metsäkauriissa ja havaittu, että niiden kyky levittää tauteja on ehkä aiemmin luultua suurempi. Herää tietenkin kysymys mahtaako sama koskea valkohäntäpeuraa.
En ole aivan varma johtopäätösten tulkinnasta, mutta ainakin se havainto on merkittävä, että tutkittuja tauteja löytyi metsäkauriiden verestä runsaasti. Olisi siis ainakin periaatteessa mahdollista, että metsäkauris voisi tartuttaa näitä tauteja puutiaistoukkiin tai nymfeihin. Tätä on aiemmin pidetty epätodennäköisenä.
Tuloksia:
Serological data for above mentioned pathogens, haematological parameters and body weight were collected from 51 adult and 49 neonate fawns. Additionally, for neonate fawns also number of ticks, lifespan, and body temperature were examined. Multiple statistical analyses were performed. The seroprevalence in Sweden was determined to be 82%, 43% and 53% respectively for A. phagocytophilum, B. burgdorferi s.l and TBEV. Antibodies were found for all pathogens in both age groups indicating roe deer as a functional sentinel species for all pathogens in this study.
Johtopäätöksiä:
Ticks work as vectors for multiple pathogens such as A. phagocytophilum, B. burgdorferi s.l and TBEV affecting both humans and animals negatively worldwide. Roe deer and previous mentioned pathogens are connected, as demonstrated by the fact that seropositive individuals were identified for all pathogens and could therefore work as a sentinel species.
Hyvä pointti nuo pinot. Pinoissa lisääntyminen tapahtuu ilmeisesti pääosin pinon päällimmäisissä puissa joita joskus kehotetaan poistamaan tuhon torjumiseksi. Nämä eivät siis ehdi kuivua vaikka ovat siinä auringonpaisteessa. Aikaisessa kaulaamisessa on se ongelma että silloin ei vielä nähdä mihin puihin munat on munittu.
Jos vesi ei virtaa, puu kuolee, mutta en tunne tutkimusta aiheesta eli kuinka syvälle pinnan alle pitää kaivautua.
Sähkön huoltovarmuus ei ollutkaan hyvällä tasolla. Opettavainen tapaus, joka kertoo että varautua pitäisi – häiriöihin ja sabotaaseihin. Pistää miettimään kannattaako yhteiskunnan heittäytyä pelkän sähkön varaan esimerkiksi liikkumisessa. Sähkövehkeiden lisäksi voisi olla muita ja niille jakeluverkosto.
En ole varma joko tämä on jaettu. Hoskonen ja Asikainen keskustelevat aiheesta: Suomalainen metsä – ympäristörikos?
On se avohakkuu ongelma vanhojen metsien lajistolle.
Olen kaulannut yhden haavan. Kuusessa on ohuempi kuori, joten onnistuisi varmaan moottorisahalla helposti.
Ei vanhaa suojelumetsää kannata harventaa kauttaaltaan, eihän se sen jälkeen ole enää suojelumetsää. Poistaa/kaulaa niitä puita, joihin kuoriainen on laskenut munat. Avohakkuu on turhan järeä toimi tuohon kohteeseen, joka on vain pieni osa koko perintömetsästä eli muutama hehtaari. Lisäksi saataisiin kokemusta siitä miten suojelukohteita kannattaa käsitellä. Yleensä kuusipora ei leviä niistä vaan talousmetsistä, joissa on tasaikäistä ja -kokoista kuoriaiselle sopivaa kuusta.
Nuo uutiset EU-parlamentista antavat toivoa, että se osaa tehdä järkeviäkin linjauksia. Moni muu jäsenmaa Suomen lisäksi tuskailee nyt hiilinielutavoitteiden kanssa, joten politiikan muutoksille olisi tilausta. Maailma on nyt eri asennossa kuin siihen aikaan kun EU:n hiilineutraaliuspolitiikka muotoiltiin: alkoi Ukrainan sota ja Trumpin toinen kausi.
Nyt voisi olla viisasta luopua EU-jäsenmaita sitovista neutraaliustavoitteista ja tavoitevuodesta, ja pyrkiä sen sijaan alenevaan päästökehitykseen. Aikajanalla siintelee hiilineutraalius – sillä tarkkuudella kuin asiaa pystytään mittaamaan, kun osa mittareista on epätarkkoja ja lisäksi tuonti ja vienti hämärtävät kokonaiskuvaa.
Meidän mepeille hommia?