Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Saattoihan se Paasilinna noin sanoa mutta opetettu pohja auttaa kovasti siinä itseopiskelussa.
Nettonykyarvon lisäksi voi käyttää muita tunnuslukuja, kuten esimerkiksi koko metsätilan vuotuinen tuotto sijoitetulle pääomalle eli arvokasvu prosentteina. Tai yhden metsikön arvokasvu kun mietitään uudistamisajankohtaa. Metsikön uudistaminen tehdään tietenkin halvimmalla omistajan haluaman tuloksen antavalla menetelmällä.
Eteen tai taakse katselu on vähän vaikeaa. Toki toteutuneen kasvun saa mitattua, mutta rahan arvon muutos pitäisi osata ottaa huomioon taaksepäin katselussa. Eteenpäin katselussa epävarma on rahan arvon muutoksen lisäksi puun hinta tulevaisuudessa, mutta jos olettaa puun reaalihinnat ennallaan pysyviksi niin se on kai ihan hyvä arvaus. Pitkällä aikavälillä reaalihintojen kehituksen pitäisi kattaa metsänhoidon ja muiden kulujen kuten sertifioinnin kustannusten lisäykset.
Ei se puusto Jovainillakaan ole koko ajan 200 kuutiossa, vaan vaihtelee jossain rajoissa, eli olisiko sitten tilavuuden vaihteluväli 150 – 250? Sauli Valkosen kokeessa se oli 100 – 200 videossa Lapinjärveltä. Olisi kyllä mukava seurata jonkin Perkon ja Jovainin metsiköiden kehitystä – jos päästäisivät vaikka Metsälehden kuvaamaan ja mittaamaan.
Tuollainen alun kolmattakymmentä mottia kasvua näkyy jo melkein silmissä, kun istuu kesällä metsässä. Mahdollistaisi teoriassa poiminnat hyvinkin 10 vuoden välein. Mutta kuinka monta kertaa hakkuun voi toistaa ennen kuin puut loppuvat? Entä kun ajourat pitäisi tehdä aina uuteen kohtaan kun taimet syntyvät kuitenkin juuri ajourille. Eikö pinta-ala lopu jossain vaiheessa?
Pitäähän komission jotenkin perustella olemassaolonsa. Monesti ajatellaan että julkisen vallan tekemä sääntely on paras tai ainoa tapa edistää ympäristöasioita. Vaihtoehtoja on kuitenkin aina ja vapaaehtoiset järjestelmät täydentävät viranomaisvalvontaa. Esimerkiksi metsäkatoa estetään sertifioimalla EU:hun tulevia tuotteita kuten kahvia ja palmuöljyä. Metsiä monitoroidaan inventoinneissa ja metsäsertifikaattien valvonnassa. Ennallistamisasetuksen idea on että heikennettyjä elinympäristöjä tulee parantaa ja siinäkin saavutusten mittaamiseen tarvitaan seuranta.
Tuosta on varmaan olemassa laskelmia. Jotenkin luulisi että voimalan metalliosilla on raskain ympäristökuorma ja vastaavasti muilla osilla kevyt. Jalanjälkeä voi myös verrata muihin sähkön tuotannon muotoihin. Fossiiliset ovat varmaan huonoin vaihtoehto, ja ydinvoima toiseksi huonoin johtuen voimaloiden rakentamisen vaatimuksista. Tuuli ja varsinkin aurinko molemmat niihin verrattuna parempia.
Jos täällä haluaa keskusteluissa vaikuttaa, niin pitää olla valmis tekemään asian puolesta töitä. Toisin sanoen toistamaan, toistamaan ja toistamaan! Numeroilla viestiminen on vaikuttavampaa kuin teorioilla viestiminen. En tiedä onko mennyt yhtään mitään perille hiilinieluista – ei oikein siltä vaikuta, kun valtakunnan ja EU:n politiikkaa katsoo. Ei myöskään luontokadosta, kun tämän palstan keskusteluja katsoo. Mutta yrittäminen jatkuu ja luovuttaminen ei ole vaihtoehto.
Älkää Perko ja Jovain ottako itseenne kritiikistä. Kyse ei ole teistä, vaan siitä että tosiasiat eivät toistaiseksi tue hyviä teorioitanne. Kyllä jk jossain voi toimia jonkin aikaa, mutta ei kaikkialla kaiken aikaa.
