Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metsästäjälehti kirjoittaa hirven vuodenkierrosta ja ravinnosta eri vuodenaikoina.
https://metsastajalehti.fi/riista/suomen-suurin-kasvinsyoja/
Lukusuositus: Teemu Kaskinen, Yö ja usva. Tässä on mukana henkilönä mm. vanha metsäntutkija Pasanen joka muistuttaa kovasti Erkki Lähdettä.
Koskeeko tuo linjaus pientaloja vai vain suurempia kokonaisuuksia? Lämpöpumpun ohessa olisi vähintään oltava vaihtoehtoinen lämmitystapa eli esimerkiksi tulisija. Mites kaukolämmön käy tässä; jos riittävän moni irtautuu siitä, ylläpito ei enää kannata. Ei voida enää hyödyntää metsäbiomassaa eikä teollisuuden tai datakeskuksen hukkalämpöä.
Kaikilla EU-mailla on samat tavoitteet joskin määrät per maa vaihtelevat: vähentää päästöjään, käydä päästökauppaa ja säästää hiilinieluja.
Sähköautoilu on siinä mielessä hyvä että se auttaa vähentämään fossiilipäästöjä.
En tiedä auttaako turpeen julistaminen uusiutuvaksi ja sen irrottaminen päästökaupasta tässä kohtaa, koska veikkaan että IPCC vaatisi kuitenkin turpeen polton päästöt raportoitaviksi. Lisäksi energiaturpeen nostajia on enää vähän. Ehkä turpeen tulevaisuus on arvokkaammissa erikoistuotteissa. Ei energiaturpeen nostossa – paitsi pienessä määrin huoltovarmuuden nimissä.
Männyn koneellinen kylvö hoituu kyllä halvemmalla, mutta kuinka halvalla, sen tietänee Visakallo?
Hesarissa on keskustelua Velkuanmaan ylisuuresta vhp-kannasta. 500 hehtaarin minimiraja estää lupien saantia. Suomen Riistakeskus voisi joustaa pinta-alan vaatimuksesta saaristossa mutta ei ole näin tehnyt. Mahdollisesti esteenä voi olla myös vanhojen seurojen haluttomuus kasvattaa lupamääriä. Uusia metsästäjiä ei aina haluta mukaan vaikka tarvetta olisi.
https://www.hs.fi/alueet/art-2000011940946.html
Martti Nurmi kommentoi:
”Ratkaisu ei ole susi, koska se lisääntyy alueella ja putsaa kaiken muunkin vähän ylitehokkaasti. Samalla se estää sen paremman tappokoneen, eli ilveksen tulon alueelle.
Metsästäjät olisivat hoitaneet alueella pulman, mutta riistakeskuspomo on kokenut asiassa nyrjähdyksen, jonka johdosta metsästäjät ei ole voineet ongelmaa hoitaa. Ongelma on siis kauriiden lisäksi pomo.
Ilvekset olisi kokeilun arvoisia kauriiden tappokoneita. Etelä-Savossa muinoin metsästäjät kertoi kymmenisen vuotta sitten, kuinka kaurisruokinnassa oli alkutalvesta kolmattakymentä kaurista ja sitten keväällä kolme. Syyttivät ilveksiä. Sudenjälkiä ei silloin talvella löytynyt.”
Olisi mielenkiintoista saada tietoa, jos kellä on havaintoja: mitä susi saalistaa Lounais-Suomessa (kesällä/talvella/aikuisia/vasoja), kun sillä on valintamyymälässään tarjolla metsäkauriita, valkohäntäpeuroja ja hirviä. Minnesotan susitutkijat esittivät hypoteesin että susikanta kasvaa heikosti koska siellä susien pääsaalis on valkohäntäpeura, joka on verrattain pienikokoinen eläin ja tarjoaa vähän murkinaa. Myös majava heillä päin yllättäen melko yleinen saalis.
Meillä on siis pysyvien yritystukien saajien kärjessä metsäyhtiöitä ja laivaliikennettä? Pitäisi tehdä ala- ja yrityskohtainen analyysi poistoja varten. Eri yrityksillä on erilainen kilpailuasema.
Metsäkeskus julkaisee kartalla hirvivahinkojen korvaukset. Mutta siinä ei näy kuin pahimmat tuhot. Paikallisen tilanteen näkee kasvillisuudesta: onko pihlajia, haapaa, pajuja tai männyn taimia syöty?
Mitä tukia ilman ei pärjätä? Onhan nyt sekä metsätalous että teollisuus kannattavia.