Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Eikös Minskin pääsisältö ollut että Ukraina jää välitilaan eli ei ole täysin suvereeni valtio vai ymmärsinkö väärin?
Suometsän käsittely riippuu siitä kuinka paksusta turvekerroksesta puhutaan. Onko muokatessa saatavissa kivennäismaata mättäisiin? Jos ei, pitää miettiä uudistaminen huomioiden tuo edellä mainittu kuivumisvaara. Matalat ojat ja pintakosteus voivat edistaa luontaista uudistumista.
Suotutkijoiden mukaan aiempi syvien ojien vaatimus ei enää päde, vaan matalammat ojat tuottavat parhaan kasvun. Turvettakaan ei enää tarvitse hajottaa puiden ravinnetilanteen turvaksi, koska ravinteet kiertävät karikkeissa ja asia voidaan tuplavarmistaa tuhkalla.
Vessi kirjoitti Metsämakasiinissa syvempien ojien puolesta. Ojaston pitäisi pystyä pitämään juuristokerros sopivan kuivana ympäri vuoden, mutta ei toisaalta liian kuivana loppukesällä. Juuret hengittävät talvellakin, kuten Makasiinissa kirjoitettiin, ja hengitys tarvitsee happea.
Kysymyksiä:
Voisiko ratkaisu joissakin tilanteissa olla matalat ojat mutta tiheämpi ojaväli?
Onko ojasyvyyksien kannalta pääpuulajilla merkitystä, eli pitääkö paalujuurisille männylle ja koivulle olla syvemmät ojat kuin pintajuuriselle kuuselle?
Miten istutus hoidetaan paksuturpeisella suolla?
hehtaarin on tuotettava pelkästään istutuskulun kattamiseksi yli 28 000 euroa lisää
Todennäköisesti tuottaakin, kun katselee noita puuntuottajien lukuja ja lyhentyneitä kiertoaikoja. Vertailussa pitää huomioida se että metsälaki velvoittaa uudistamaan, joten aukkoon on sijoitettava jotain, vähintään muokkaus ja ehkä siemenpuut. Jatkuvan kasvatuksen metsään ei tarvitse sijoittaa rahaa, vain puustoa, joten se voi olla ihan hyvä systeemi niin kauan kuin se pyörii.
Kyllä metsätalouden pitää olla kannattavaa ihan jokaisessa metsikössä riipumatta siitä millä mallilla mennään. Eli ei huomioida hyvityksiä.
Puusto ei ole kuluerä, mutta puuston arvo on rahaa sijoitettuna. Joko pidät sen rahan metsässä tai jossain muussa kohteessa ja tuotot muodostuvat sen mukaisiksi. Yleensä puusto kuitenkin kasvaa joka vuosi jonkin verran, joten tuotto on positiivinen vaikka aluksi pieni. Ei täytä ehkä aluksi omistajan korkovaatimusta, mutta kiihtyy ja kiertoajalla voi täyttää, mikäli vaatimus on kohtuullinen. Tässä pitää huomioida metsän matala riskitaso verrattuna muihin sijoitusmuotoihin – erityisesti niihin joissa sijoitetun pääoman voi menettää lähes kokonaan.
Jos meillä on varttunut metsikkö, jonka käsittelyä mietitään, niin voidaan unohtaa se miten metsä on saatu aikaan. Mietitään vain tehdäänkö aukko vai poimintahakkuu. Jatkuvasti kasvatetussa metsikössä on kyllä yksittäisten puiden kasvuprosentit hyviä, mutta toisaalta siinä on sijoitettua pääomaa paljon. Aukkomallissa ovat taimien kasvuprosentit pienet, mutta sijoitettua pääomaa vähän.
Käsittääkseni Perko aliarvioi omalla laskentatavallaan jaksollisen tuoton ja yliarvioi jatkuvan mallin tuoton. Ihan varma ei voi olla, kun niitä laskelmia ja metsiä ei esitetä.
(Muokattu klo 10:33)
Uskon että Putte voi käyttää pientä paukkua, mutta epäilen että hyviä kavereita ei silloin jäisi muita kuin sellaiset maat kuin Kuuba, Pohjois-Korea ja Iran. Venäjä on kohta menettänyt yhden prosentin kansalaisistaan – pääosin nuoria miehiä. Putte ei näköjään halua vielä lopettaa sotaretkeään, mutta jatkaminenkin on alati suurentuva riski.
Tuo on aika hyvä pointti että kun nyt tänä päivänä lähdetään kokeilemaan jatkuvaa kasvatusta (ei harsintaa), niin puustot eivät ole syntyneet kuluitta vaan niihin sisältyy yleensä aina jaksollisen menetelmän kulut. Lisää kulua syntyy kun ei avohakkaa, vaan jättää osan puustosta kasvamaan. Perkon laskelmat muuttuisivat toisen näköisiksi kun hän tunnustaisi, että puusto on pääomaa.
Luken uutinen 26.1. Hiilinielulaskennan analyysi. Sivun alareunassa on linkki webinaarin ja raporttiin.
Olisi selvempää käyttää puuvarastoista ja hiilinieluista puhuttaessa kuutiometrejä eikä hiiltä eikä hiilidioksidia. Asioiden suuruusluokat hahmottuvat paremmin ja voidaan verrata tuloksia helpommin nykyisiin hakkuumääriin.
Metsien hakkuumahdollisuuksien ennustelaskelmat tehdään kai yleensä niin, että suojelualueet ja muut rajoitetussa metsätalouskäytössä olevat alueet jätetään pois. Näitä on rajauksesta riippuen hiljainen suojelu mukaan lukien noin neljännes metsämaasta. Kitu- ja joutomaat lienee yleensä myös poistettu.
Metsien kasvun ja hiilinielujen ennusteissa voi kuitenkin olla mukana kaikki alueet. Eli ennustetaanko sitten erikseen kasvut hakkuiden piirissä oleville ja muille alueille?
