Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Todennäköisesti kyseessä on puhdas vahinko. Koirat ovat menneet hajujen perässä pesälle, ja tilanne on syntynyt ennen kuin isännät ovat ehtineet kutsua niitä pois. Eikä metsästyskoira välttämättä edes tottele kutsua saadessaan noin erikoisen vainun. Tosin periaatteessa koiran pitäisi älytä väistää karhua. Sutta se ei ehkä osaa pelätä vai osaako?
Tuolla http://www.ymparisto.fi palvelussa on tietoa jokamiehenoikeuksista, ja usein kysytyissä kysymyksissä käsitellään korvasienen viljelyä. Vastaus ei ole tyhjentävä, mutta ilmeisesti tulkinta on niin, että viljelmä ei enää kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin jos siinä on maanomistajan työpanosta huomattavasti mukana. Eli sienet on muualta tuotu ja viljelmä on aidattu tai muuten selvästi merkitty.
Jos kyseessä on viljelmä, pitäisi olla mahdollista aidata se ja kieltää kulku. Kyseessä ei ole enää luonnonsieniesiintymä, mutta oikeellisimman tulkinnan jokamiehen oikeuksista saisi ympäristöministeriöstä. Jos viljelyyn on uhrattu kuluja, ei liene reilua jos jokamies saa korjata sadon. Jos viljely alkaisi käytännössä, voisi olla tarpeen tarkistaa lakia tältä osin. Nykylain puitteissa Tanelin tulkinta on varmaan oikea.
Olen tietoinen tästä jesse. Että juopa on syvä, mutta vain ihmisten mielissä. Maataloustuottajapuoli on minullekin vieras, mutta varmaan tarpeellinen sekin, jotta voidaan säilyttää kotimainen elintarviketuotanto. Ainakin tiedetään missä ja miten tuotanto tapahtuu; mikä on sen eettisyyden ja ympäristötietoisuuden taso.
Olisiko aika ryhtyä muokkaamaan myös MTK:n metsäpuolesta metsänomistajien tahtotilan mukaista, eli visioida tulevaa, sen sijaan että vain hyljeksitään nyt olemassa olevaa? Rahoituksen mukana tulee myös valta.
Miksi kytkös MTK:n suuntaan koetaan nyt uhkaksi, kun tosiasiassa tiivis kytkös on ollut olemassa jo kauan mo-liittojen rahoituksen kautta. Eli mo-liitot ovat saaneet ainakin suuren osan (kaiken?) rahoituksensa metsänhoitoyhdistyksiltä. Lisäksi mo-liiton edustajaksi on vaadittu MTK:n jäsenyys.
Jos ajatellaan valtakunnallisen ja maapallonlaajuisen edunvalvonnan kattavaa ja kustannustehokasta järjestämistä, niin voisi sanoa että jos MTK:ta ei olisi, se pitäisi keksiä.
Lain tarpeellisuus riippuu siitä mitä tehtäviä siinä annetaan. Esimerkiksi sertifiointi on järjestettävä jotenkin ja sitä varten on kerättävä tietoja.
Kiitos täsmennyksestä nimen suhteen. Löysin kaksi ko. sienestä kertovaa sivua:
http://www.metla.fi/uutiskirje/fen/2010-3/uutinen-2.html
http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/marjasieni/matsutake/
Tuo jälkimmäinen sivu on hyvä tietopaketti, sisältäen mm. pyynnön ilmoittaa esiintymät ja monenlaista muuta tietoa.
Aiheellisia huolia esitätte. Yksi mahdollinen ratkaisu on metsänhoitopalvelujen kilpailutus metsaan.fi palvelussa ja puukaupan kilpailutus puumarkkinat.fi palvelussa. Tällöin mhy on yksi tarjoaja muiden joukossa. Lisäksi mo voi pyytää mhy:ltä puukaupan tarjousten vertailupalvelua ja valtakirjakauppaa.
Tarjaa kompaten, olisi tosiaan ollut eduksi jos muistettaisiin muutkin metsän tuotteet. Esimerkiksi koivunmahla, mäntyöljy, ja aika mielenkiintoisina uusina viljelykohteina arvosienet: pakuri, matsutake ja tryffeli. Näitä jos viljelee niin ne eivät sitten enää kuulukaan jokamiehenoikeuden piiriin.
