Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Iron on oikeilla jäljillä: jossain tiedeohjelmassa kokeiltiin jalkapallojoukkueen kanssa treenistä palautumista. Toinen ryhmä nautti urheilujuomaa ja toinen ryhmä maitoa. Maitoryhmä palautui nopeammin rääkistä. Eli lihakset saivat ekstra proteiiniannoksen.

D-vitamiinia pitäisi nauttia talvella ja kesällä aurinkoa. Noista muista en osaa sanoa. Yleensähän sanotaan että eniten niitä ottavat ne joilla tarve on vähäisin.

Ainakin periaatteessa minkä tahansa vastustuskykyisen puulajin viljely tai luontainen uudistaminen tulisi riittää kasvupaikan puhdistamiseen. Vaikkapa sekametsänä niin että altistaa puulajia on normaalia harvemmassa. Männyn kasvupaikoilla niitä vaihtoehtoja on vähän, siispä se on hankalampi sienitauti kuin kuusenjuurikääpä. Yksi vaihtoehto havupuista on lehtikuusi, toinen douglaskuusi ja kolmas joulukuusiviljelmä Abies-suvun kuusella.

Hyvät perustelut miisulla. Kyllä haapaa on sen verran kiihkeästi raivattu metsistämme (männynversoruosteen levittämisen takia) että sen viljely pikemminkin lisää monimuotoisuutta kun vähentää sitä. Kyseessä on hybridi eikä kotimainen puulajimme mutta kuitenkin lähisukulainen. Joten ei voida verrata esm eukalyptuksen viljelmiin jotka isossa mittakaavassa tehtyinä heikentävät monimuotoisuutta ja pohjavesivaroja.

Entä sympatiat niitä mo:ta kohtaan joilta hirvieläimet tuhoavat vuosien työn ja tuhansien eurojen investoinnit? Tätä taustaa vasten panostus hirviaitaan on pieni, varsinkin kun se on kierrätettävä eli periaatteessa yhtä mo:ta kohti kertainvestointi. Täytyisi viedä esitys riistaneuvostoon että aitoja alettaisiin aktiivisemmin tarjota. Minäkään en ole niistä tiennyt ennen jessen kirjoittelua.

Tarkoitan että talouslaskelmissa pitää huomioida paitsi hakkuutulot myös kasvu tuloksi. Jos ei huomioida niin silloin metsätalous olisi aina kannattamatonta jos ei tee hakkuita.

Vanhassa metsässä kasvun tuottoprosentti pääomaan verrattuna on pieni mutta hakkuiden tuoma tuotto iso, nuoressa metsässä päin vastoin.

Metsätalouden kannattavuus riippuu monesta asiasta. Osaan voi itse vaikuttaa, osaan ei, kuten puun ostajien määrä ja puustamaksukyky paikkakunnalla. Tuo sijoitusasunnon tuotto voi olla huomattavasti korkeampikin kuin Glan esimerkissä, mutta niin voi olla metsänkin. Tulevaisuudessa tuotos voi nousta jalostuksen ja paremman metsänhoidon myötä. Tuotto voi olla kohtuullinen myös erirakenteisessa metsässä, kun uudistamiskulut ja muutamat tuhot jäävät pois.

Laskeskelin että jos laitan oman asuntoni vuokralle, tuotto olisi luokkaa 4 prosenttia, Helsingin keskustassa se voi olla jopa 6 prosenttia. Asunnoissa samoin kuin metsässä (kasvun aikaansaama) arvonnousu pitää myös huomioida. Tämä on ollut pääkaupunkiseudulla huomattava osuus tuotosta, mutta nyt lienee kyllästymispiste saavutettu ja hinnat eivät enää nouse taloustilanteesta johtuen. Samaa luokkaa tuottoa on saanut Metsäliiton osuussijoituksilla, joka on ollut sekin melkein riskitön sijoitus.