Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Katselin siskon maalla tehtyä ”erikoishakkuuta”, eli kuusivaltainen sekametsä kivikossa. Poistuma oli 84 m3 tukkia, valtaosa kuusta, hyvin vähän kuitua. Hintaa en tiedä, kun näin vain määrät. Asiallisen näköinen hakkuu, tosin jäävä puusto edelleen melko tiheä ja pääosin tasarakenteinen. Ainakaan tuulituhon välitöntä vaaraa ei pitäisi olla, ja kasvu saa nyt puhtia.
Harmittelin sitä että ei oltu hakattu laajemmalta, eli koko kuviota järven rantaan saakka. Rannalla on enemmän haapaa ja koivua seassa. Vaikea sanoa, oliko tämä jatkuvaa kasvatusta, mutta ainakin kivikko on viisainta säilyttää peitteisenä luontaisesti uudistuvana eikä avohakata. (Unohdin ottaa kuvat.)
Yritykselle kannattavuus rakentuu osatyökykyisen kohdalla siitä, että palkan määrä on työsuorituksen mukainen ja loput toimeentulosta tulee sosiaaliturvan kautta. Yhdistykset ja kunnat kai näitä pääasiassa työllistävät.
Yksilöstä lähtöisin juu, mutta osa voi olla näköalattomia koulupudokkaita tai muista syistä syrjäytyneitä – tarvitsevat vähän kuvaannollista potkua persuuksiin, että lähtevät liikkeelle.
No sitten on tämä suuri koulutettujen ja kykenevien työttömien joukko, jonka tyhjäkäynti on suuri menetys meille. Näistä osa voisi myydä osaamistaan yrittäjinä, mikäli työttömyysturva olisi heilläkin järkevä turvaverkko. Nyt ei ole turvaverkkoja, kun vähäisilläkin tuloilla voidaan katsoa yrittäjänä työllistyväksi. Ainakin työmarkkinatuki voisi olla kaikilla tarvitsevilla ja verotetaan tulojen nousun tahdissa pois. Tietyllä tulotasoilla oikeus turvaan päättyisi.
Varmaan jokin osa noista ’työkelvottomista’ on oikeasti osatyökykyisiä, eli pystyy toimimaan hyvin tuetussa ja valvotussa työssä. Tuen vastineeksi yhteiskunta voi vaatia tekemään jotain hyödyllistä, ja tässä paranisi yksilön elämänlaatukin. Näiden opastus ja valvonta on kuitenkin työvoimavaltaista ja tähän on saattanut nykyisen hallituksen säästövimma osua?
Suomen kasvupotentiaali kumpuaa ainutlaatuisesta mahdollisuudesta yhdistää kvantti, tekoäly ja 5G/6G. Kun nämä yhdistyvät, syntyy älykkäitä, nopeita ja turvallisia järjestelmiä. Tämä “triplakytkentä” mahdollistaa älykkäät energiaverkot ja kriittisen infrastruktuurin reaaliaikaisen hallinnan.
Nokian ja yliopistojen rooli 6G-kehityksessä, vilkas tekoäly-startup-kenttä ja vahva rahoitus luovat ekosysteemin innovaatioille, jota on vaikea kopioida. Monet suomalaiset maailmanlaajuisesti johtavat perinteisen teollisuuden yhtiöt tarjoavat alustan näiden teknologioiden käytännön sovelluksille. Tätä kansallista etua on syytä vaalia ja tukea. Kokonaisuudesta voi tulla Suomen arvokkain vientituote ja strateginen etu.
Kotieläimille tuotetaan rehuja lähialueilla Uudellamaalla? Peltoja kynnetään ja lannoitetaan, ts. ravinteita ja kiintoainetta päätyy valumavesiin. Yhdyskuntien jätevedestäkään ei saada puhdistamoilla aivan kaikkea typpeä pois, mutta fosforista ja orgaanisesta aineksesta lähes kaikki.
https://vesi.fi/aineistopankki/yhdyskuntien-jatevesien-kuormitus-vesiin/
Vastaan Ranelle tääl oikeas ketjussa että Pohjanmaalla kokonaiskuorma on pienempi kuin etelän merialueilla. Ainoastaan humuskuorma on Perämerellä suurempi. Näin siis nyt kuvittelen, ennen parempaa selitystä. Humus ei kai ole veden laadun kriteeri noissa malleissa, joilla Pohjanmaan jokien laadut (vesi.fi-kartan jokien värit) on laskettu.
