Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hienoa kommenttia Samulilta uutisessa. Yksittäinen tutkimus ei yleensä keikauta käsityksiä, vaan tarkentaa kokonaiskuvaa. Luken pitää raportoida myös epämiellyttävät totuudet eikä harjoittaa itsesensuuria, johon Kurki vaikuttaa jopa kehottavan!
Sentin lusto on jo sellainen että saha sitä kavahtaa, vai kuinka?
3313 sivua hölynpölyä täynnä tässä ketjussa.
Kävin vierailulla serkkuni luona Rautalammilla. Oli kyllä hieno talo pienen järven rannalla. Harjakatto kohosi olohuoneessa korkealle. Paksut pyöröhirret ulkona ja sisällä kaikkialla puupanelointi. 10 eri puulajia käytetty, mm. lattialankut paljon lehtikuusta, työhuone kokonaan lehtikuusta, ja makuuhuoneen seinässä haapaa. Alppimajatunnelma. Iso hiilivarasto.
Siinä tuli kaksi virhettä.
Ensimmäinen että ”muutamat” ruotsalaiset ostavat vain jk-puita. Kuulin itse että yksi firma ostaa mutta saatan olla väärässä itse. Suomessa ainakin JukolaInd saattaa ostaa jk-puuta.
Toinen virhe tai ehkä harhautus (?) on tämä korjuun kustannus joka ei voi olla jk-puilla vain 3 euroa per motti jos se sisältää moton lisäksi lähikuljetuksen. Eli järeys ja kuljetusmatka ratkaisevat korjuun hinnan, ja myös jäävän puuston varominen oletettavasti vaikuttaa niin että päädytään kohti varttuneen metsän harvennuksen hintaa.
Leimikon kantohinta pystykaupassa on puun laadun ja määrän mukainen markkinahinta, ja se ei ole riippumaton korjuun kustannuksista kohteessa. Kuten jokainen puukauppaa tekevä tietää.
On päästy jonkin verran eteenpäin ymmärryksessä muutamassa ketjussa. Tieto lisää joskus tuskaa.
Heh, Timon ja Yrjön esitelmästä saisi hyvän kuullun ymmärtämisen tehtävän yo-kirjoituksiin! No ei niillä ole äidinkielessä sitä, vaan kaksi kirjoitustehtävää, mutta voisi olla.
Kysymys historiallisista leväkukinnoista oli nimimerkille Kurki joka on lukenut niistä. Olisiko niistä opittavaa nykyhetkeen?
Ei unohdeta sitä että Saksan luonnonmetsät näyttäisivät erilaisilta; ainakin alavilla mailla ne olisivat lauhkeaa monilajista sekametsää. Siis ei yksilajista talouskuusikkoa, joka on altis juurikäävälle, hyönteis- ja tuulituhoille.
Asiantuntijat suosittelevat meillekin lisää sekametsiä ilmaston muuttuessa. Myös lisää monipuolista hyönteislajistoa. Suojelu ja siihen liittyvä hoitamattomuus ei saa kuitenkaan kasvaa hallitsevaksi maiseman piirteeksi, koska silloin metsien kasvu (pitkällä aikavälillä) ja sitä myötä taloudellinen kestävyys heikkenee (paitsi jos omistaja tekee tiliä ekosysteemipalveluilla).
Onko muuten Lapissa lisännyt metsätuhoja kun on paljon suojelualueita?
Onko teorioita miksi Itämeri on ollut välillä karumpi ja välillä rehevämpi?
Juu, halvalta tuntuu, vaikka olisi pelkkä moton osuus se 3.