Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Näin on, ja tätä alamäkeä vauhdittamaan ei nyt tarvittaisi enää EU:n hiilinielujen vaatimuksia.
Liittyen Nostokoukun kommenttiin energiapuuketjussa: mainitaan että Ruotsissa metsänomistajien yhdistys laskee puun hintoja 5 euroa per m3. Mikä tämä yhdistys on ja miten se voi sopia puiden hinnoista, kun meillä myyjien hintayhteistyö on kielletty?
Pohjois-Savon linjauksia liittyen tuuli- ja aurinkovoimaan. Aurinkovoimaa ei sijoiteta metsäalueille eikä ojittamattomille soille. Harjulinjasta sanotaan vähän kryptisesti, että ”Vaikutustenarviointia tarkennetaan myös Harjulinjan sähkönsiirron yhteystarpeen merkintöjen osalta”.
Päivän mielipide Hesarissa tulee Paula Lehtomäeltä Metsäteollisuudesta.
”Hakkuiden määrä on vain osa hiilinielutavoitteen haasteista. Vaikeus saavuttaa vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite johtuu ennen kaikkea nieluarvioiden ja laskennan muutoksista.”
Kommenttina siihen että ratkaisuksi tarjotaan jälleen tukkipuun hakkuuta ja jalostusta:
”Mistä vientitulot tulevat, se näkyy Luonnonvarakeskuksen tilastosta: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2024 (ennakko), 4.4.2025. Markkinahakkuista tukkipuun osuus on ollut vajaa puolet, mutta puutuotteiden osuus vientituloista vain neljännes (3 mrd per viennin kokonaisarvo 12 mrd).
Tulevaisuuden paljon lisäarvoa tuova puutuote voi jotain muuta kuin nykyinen, vaikka puun käyttöä yhdistettynä muuhun materiaaliin kuten betoniin tai tiileen. Se vanha totuus, että vain umpipuu sitoo hiiltä hyvin, ei enää päde. Tärkeää olisi kasvattaa puutuotteisiin sitoutuneen hiilen määrää kotimaassa, eli käyttää puuta rakentamisessa, rakenteissa ja em. uusissa materiaaleissa.
Vessapaperin valmistetaan Kiinassa kai pääosin lyhytkuituisesta eukasellusta, ei suomalaisesta pitkäkuituisesta, josta kai kannattaa valmistaa ennemminkin kartonkipakkauksia. Ei välttämättä pitkäikäisiä ole nekään, mutta tarpeellisia kuten vessapaperikin.”
Tammi kuten muutkin jalopuut pitää karsia nuorena tai kasvattaa seassa toista puulajia varjostamassa runkoa, kuten tuolla edellä mietittiinkin, että kuusta sekapuuksi.
Tämä on se autoilijoita sekoittava sääntö, joka tulisi muuttaa: joko niin että auto väistää suojatiellä aina skuuttia tai niin että ei väistä koskaan.
Sähköpotkulautojen nopeudet vaikuttavat siihen, rinnastetaanko ne jalankulkijoihin ja polkupyöriin. Yli 15 km/h -nopeudella kulkevat sähköpotkulaudat rinnastetaan polkupyöriin ja suurin osa vuokralaudoista kulkee tällaista vauhtia.
TA:
Ymmärtäisin paremmin huolen metsien vanhenemisesta, jos Suomessa todella olisi pulaa nuorista metsistä, ja suurin osa metsistä olisi vanhoja. Tosiasiassahan meillä on vanhoja metsiä hyvin vähän, kun metsät on muutettu puupelloiksi, ja nekin hakataan keskenkasvuisina. Vanhoista metsistä on huutava pula. Näissä oloissa vaatimus metsien nuorentamisesta kuulostaa hyvin erikoiselta.
Hiilivarastot ovat tietenkin tärkeitä, koska niissä olevaa hiiltä ei kannata päästää ilmakehään. Se, että nuori kasvava metsä ottaa osan tästä vapautuneesta hiilivarastosta takaisin, on aika laiha lohtu. Mahtaakohan kaikki hiilivarasto edes palautua takaisin puihin ja maaperään ennen kuin se taas vapautetaan ilmakehään rajuissa hakkuissa. Ei siis hiilivarastoja todellakaan korosteta liikaa. Metsätaloustoimijoiden intresseissä on tietenkin korostaa kasvavan puuston nieluja, mutta taloudellisten etujen ajaminen tulisi pitää erossa ilmastotutkimuksesta, ja hakea totuutta riippumatta siitä, kenen intressejä se haittaa.
AJ:
”Päätöksenteon pitää edetä niin, että ensin selvitetään miten luonto toimii ja mikä on mahdollista, ja vasta sitten tehdään tosiasioiden pohjalta politiikkaa. Ei kannata tehdä niin päin, että rahoitetaan vain tekniikasta, taloudesta ja sosiaalisista vaikutuksista irrallista ilmasto- tai monimuotoisuustutkimusta. Silloin ymmärrys hyötyjen ja haittojen yhteyksistä ja metsien mahdollisuuksista jää liian kapeaksi.
Jos Suomessa halutaan tulevaisuudessakin tuottaa raaka-ainetta metsäteollisuudelle, olisi selkeintä pitää talousmetsäalue erillään niistä alueista, joiden päätuotantomuoto ei ole puu, vaan jokin muu kuten hiilen varastointi, monimuotoisuus, virkistys jne.
Luonnonhoito ja ennallistaminen menevät käsitteinä ja käytännön toimina jonkin verran päällekkäin, samoin eri ekosysteemipalvelut. Käytännössä kaikki metsäalueet tuottavat jonkin verran kaikkia hyötyjä ja hyötyjen saamista edistetään osin samoin keinoin eri tarkoituksiin ajatelluissa metsissä. Ennallistamista on tähän saakka tehty enemmän suojelualueilla, ja se tulee siirtämään alueita talouskäytöstä suojeluun, esimerkiksi jos ojitettu suo ennallistetaan kosteikoksi.
EU:ssa pitää päättää jatketaanko nykyistä hiilinielupolitiikkaa, eli maankäytön ja muiden päästöjen yhteen koplausta. Itse ehkä purkaisin tämän koplauksen, ja asettaisin sen sijaan eri tyyppisille päästöille omat tavoitteet. Silloin poistuisivat ne haitat, mitä maankäytön ja muiden sektorien rajat ylittävistä vaikutuksista nyt seuraa. Esimerkiksi nyt energiasektori hyötyy siitä, että voimalinjojen metsäkato lasketaan maankäytön päästöksi, ja siitä että energiapuu ja selluteollisuuden jäteliemien poltto lasketaan metsämaan päästöksi.”
Minkä takia pyöräilijöitä on alettu väistää? Pyöräilevät ja sähköllä skuuttaavat lapset eivät osaa liikennesääntöjä ja lisäksi pienitehoiset skuutit lasketaan jalankulkijoiksi. Parempi väistää aina ja kaikkia, niin ei tarvitse miettiä joka kerta erikseen: menenkö suoraan vai käännynkö, onko tuo lapsi vai aikuinen, osaako se säännöt, kunnioittaako sääntöjä. Aikuisistakin osa pyöräilee holtittomasti.
MT-linkki on maksumuurin takana, mutta ydinasia on tässä.
EU-komissiolta luvassa täyskäännös: metsien valvonnan tehostamisesta luovutaan ja metsäkatoasetus saa kaatua. MT:n lähteiden mukaan uutta parannettua esitystä metsien syynäämisestä tuskin tulee ja metsäkatoasetuksen kaataminen sälytetään parlamentin vastuulle.
*
Sinällään metsäkatoa pitäisi ehkäistä, mutta kun ”vihreä” siirtymä on etusijalla, niin sitä sallitaan. Esimerkiksi taajamien rakentamisen ja uusien voimalinjojen aiheuttama metsäkato sälytetään välillisesti metsänomistajien niskaan maankäytön hiilinielujen pienenemisen kautta.
