Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Aika hyvä (kapea) määritelmä, mutta siirtymävaiheessa hakkuut voivat muistuttaa aika paljon jaksollisen hakkuita. Vaikka varttuneen metsän yläharvennus. Lavea määritelmä on että kaikki sisältyy, paitsi avohakkuut eivät, pl. erikoistilanteet. Eli kun peitteisyys säilyy, se riittää.
Tiukat määritelmät eivät ole aina riittävän joustavia maastossa. Jupesan määritelmä on siitä hyvä että se esittää tavoitteen. Valopuulajeilla erirakenteisuus ei välttämättä ole aina tavoite. Esimerkiksi oma tiheä männyn siemenpuustoni ilman muokkausta ei ole erirakenteinen eikä sitä tavoitella, mutta säilyttää peitteisyyden.
En ole asiantuntija suurten puiden kasvussa – palstan puutuottajat ovat parempia. Pukkala toteaa kuitenkin jossain että mitä korkeampi korko sitä vähemmän metsässä kannattaa pitää pohjapinta-alaa. Pienet puut kasvavat suhteellisesti enemmän, mutta absoluuttisesti vähemmän, kuin hieman suurempi puu. Keskikokoinen puu tuottaa sekä prosentteja että euroja? Tämän parempaa taloustaitoa ei irtoa raivauspäivän päätteeksi.
Mehtäukko on oikeassa. Jk on nykymuodossaan niin tuore tapaus (10 vuotta), että ei voida tehdä pitkän ajan vertailua tarkasti, kun meillä on liian vähän pitkään menetelmällä hoidettuja metsiä. Kysymys paremmuudesta jää toistaiseksi auki.
Hirvikärpäset eivät ole vielä täällä, tosin osassa Keski-Suomea niitä on nähty. En valita, mukavampi näin!
