Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tämä on se autoilijoita sekoittava sääntö, joka tulisi muuttaa: joko niin että auto väistää suojatiellä aina skuuttia tai niin että ei väistä koskaan.
Sähköpotkulautojen nopeudet vaikuttavat siihen, rinnastetaanko ne jalankulkijoihin ja polkupyöriin. Yli 15 km/h -nopeudella kulkevat sähköpotkulaudat rinnastetaan polkupyöriin ja suurin osa vuokralaudoista kulkee tällaista vauhtia.
TA:
Ymmärtäisin paremmin huolen metsien vanhenemisesta, jos Suomessa todella olisi pulaa nuorista metsistä, ja suurin osa metsistä olisi vanhoja. Tosiasiassahan meillä on vanhoja metsiä hyvin vähän, kun metsät on muutettu puupelloiksi, ja nekin hakataan keskenkasvuisina. Vanhoista metsistä on huutava pula. Näissä oloissa vaatimus metsien nuorentamisesta kuulostaa hyvin erikoiselta.
Hiilivarastot ovat tietenkin tärkeitä, koska niissä olevaa hiiltä ei kannata päästää ilmakehään. Se, että nuori kasvava metsä ottaa osan tästä vapautuneesta hiilivarastosta takaisin, on aika laiha lohtu. Mahtaakohan kaikki hiilivarasto edes palautua takaisin puihin ja maaperään ennen kuin se taas vapautetaan ilmakehään rajuissa hakkuissa. Ei siis hiilivarastoja todellakaan korosteta liikaa. Metsätaloustoimijoiden intresseissä on tietenkin korostaa kasvavan puuston nieluja, mutta taloudellisten etujen ajaminen tulisi pitää erossa ilmastotutkimuksesta, ja hakea totuutta riippumatta siitä, kenen intressejä se haittaa.
AJ:
”Päätöksenteon pitää edetä niin, että ensin selvitetään miten luonto toimii ja mikä on mahdollista, ja vasta sitten tehdään tosiasioiden pohjalta politiikkaa. Ei kannata tehdä niin päin, että rahoitetaan vain tekniikasta, taloudesta ja sosiaalisista vaikutuksista irrallista ilmasto- tai monimuotoisuustutkimusta. Silloin ymmärrys hyötyjen ja haittojen yhteyksistä ja metsien mahdollisuuksista jää liian kapeaksi.
Jos Suomessa halutaan tulevaisuudessakin tuottaa raaka-ainetta metsäteollisuudelle, olisi selkeintä pitää talousmetsäalue erillään niistä alueista, joiden päätuotantomuoto ei ole puu, vaan jokin muu kuten hiilen varastointi, monimuotoisuus, virkistys jne.
Luonnonhoito ja ennallistaminen menevät käsitteinä ja käytännön toimina jonkin verran päällekkäin, samoin eri ekosysteemipalvelut. Käytännössä kaikki metsäalueet tuottavat jonkin verran kaikkia hyötyjä ja hyötyjen saamista edistetään osin samoin keinoin eri tarkoituksiin ajatelluissa metsissä. Ennallistamista on tähän saakka tehty enemmän suojelualueilla, ja se tulee siirtämään alueita talouskäytöstä suojeluun, esimerkiksi jos ojitettu suo ennallistetaan kosteikoksi.
EU:ssa pitää päättää jatketaanko nykyistä hiilinielupolitiikkaa, eli maankäytön ja muiden päästöjen yhteen koplausta. Itse ehkä purkaisin tämän koplauksen, ja asettaisin sen sijaan eri tyyppisille päästöille omat tavoitteet. Silloin poistuisivat ne haitat, mitä maankäytön ja muiden sektorien rajat ylittävistä vaikutuksista nyt seuraa. Esimerkiksi nyt energiasektori hyötyy siitä, että voimalinjojen metsäkato lasketaan maankäytön päästöksi, ja siitä että energiapuu ja selluteollisuuden jäteliemien poltto lasketaan metsämaan päästöksi.”
Minkä takia pyöräilijöitä on alettu väistää? Pyöräilevät ja sähköllä skuuttaavat lapset eivät osaa liikennesääntöjä ja lisäksi pienitehoiset skuutit lasketaan jalankulkijoiksi. Parempi väistää aina ja kaikkia, niin ei tarvitse miettiä joka kerta erikseen: menenkö suoraan vai käännynkö, onko tuo lapsi vai aikuinen, osaako se säännöt, kunnioittaako sääntöjä. Aikuisistakin osa pyöräilee holtittomasti.
MT-linkki on maksumuurin takana, mutta ydinasia on tässä.
EU-komissiolta luvassa täyskäännös: metsien valvonnan tehostamisesta luovutaan ja metsäkatoasetus saa kaatua. MT:n lähteiden mukaan uutta parannettua esitystä metsien syynäämisestä tuskin tulee ja metsäkatoasetuksen kaataminen sälytetään parlamentin vastuulle.
*
Sinällään metsäkatoa pitäisi ehkäistä, mutta kun ”vihreä” siirtymä on etusijalla, niin sitä sallitaan. Esimerkiksi taajamien rakentamisen ja uusien voimalinjojen aiheuttama metsäkato sälytetään välillisesti metsänomistajien niskaan maankäytön hiilinielujen pienenemisen kautta.
Kiitos kommentista Nostokoukku. Metsien käyttöä on tarkasteltava entistä kriittisemmin -ketjussa kommentoinkin jo 23.9. noita omistussuhteita. Koetan muistaa puhua vastedes valtiosta eikä Metsähallituksesta. Innoitus tähän tarkasteluun eli hiilinieluvaatimuksen jakoon tuli siitä, kun Ollikainen ym. ehdotukseen sisältyi valtion hakkuiden alennus 2 milj. m3 per vuosi kertaa 10 vuotta.
”Metsien käyttö näyttää erilaiselta riippuen siitä, millä aikavälillä asiaa katsotaan ja kenen kannalta. Hyvällä metsänhoidolla on saatu aikaan paranevat kasvut, joten se on ollut ilmastolle selkeästi positiivinen elinkeino alkaen 1950-luvulta – pois lukien soiden hiilivaraston väheneminen ojitusten seurauksena.
Aiemmat ja nykyiset omistajat ovat sijoittaneet metsiin pääomaa ja työtä, joille saadaan tuotto puuta myytäessä. Jos puun myynnin mahdollisuus viedään metsänomistajilta pois ja kasvu käytetään sen sijaan Suomen valtion hiilinielusitoumuksiin, maksaja pitää löytyä. Kansantalouden toimeliaisuuden ja verokertymän supistumisen kautta maksajiksi kyllä päätyy tässä pienessä määrin jokainen veronmaksaja.
Metsätalousmaan omistus omistajaryhmittäin -tilasto, Metsäkeskus.
Pinta-alaosuudet (pyöristettynä, prosenttia): yksityiset 43 , Metsähallitus 35, yhtiöt 8, kuolinpesät 5, yhteismetsät 3, kunnat 2, sijoitusrahastot 1. Seurakunnat, säätiöt ja muut yhteisöt yhteensä noin 1 prosenttia. Omistustiedoissa puutteita: 2.
Jos tavoiteltu 10 milj. m3 alennus hakkuiden määrissä tehtäisiin vapaaehtoisin alennuksin, se voisi jakautua esimerkiksi (milj. m3): Metsähallitus 3, yhtiöt 1 ja loput 6 pitäisi hankkia hiilimarkkinoilta, ellei yksityiset osallistuisi tarpeeksi talkoisiin. Markkinahinnalla 50 euroa/m3 kustannus olisi Metsähallitus 150 (eli vuotuinen tuloutus olisi 0), yhtiöt 50, hiilimarkkina 300, yhteensä 500 milj. euroa. Juuri nyt suhdanne näyttää metsäteollisuudessa heikolta, eli hakkuut ehkä alenevat tavoitellusti ilman pakotteita tai kannusteitakin.”
Miten tällaiselle asioiden sekoittajalle oikein pitäisi vastata? TA:
”<span class=”break-words”>Kyllä se niin taitaa olla, että talousmetsien luonnonhoito ei toimi. Käytännössä luontoa ei useinkaan huomioida talousmetsissä, ja jos jotain jää hakkuiden ulkopuolelle, isäntä saattaa sitten käyttää sen takkapuina. Eli tarvitaan 30 % tiukkaa suojelua, jotta saadaan sukupuuttoja estettyä. Ikävä kyllä, ihmiselle tyypillinen ahneus estää muunlaiset ratkaisut. Mutta kaikkein ensimmäiseksi pitäisi laittaa metsähallitus kuriin ja estää sen tekemät törkeät hakkuut. Sen jälkeen luontoarvottomia valtion puupeltoja voitaisiin vaihtaa myös yksityisten omistamiin luontoarvokkaisiin metsiin, ja tehdä jälkimmäisistä luonnonsuojelualueita.</span>
<span class=”break-words”>Suomessa metsien vanheneminen ei ole mikään ongelma, koska täällä tehdään hakkuita keskenkasvuisiin metsiin. Päinvastoin, metsien vanhenemista pitäisi edistää, jotta luonto pelastettaisiin. Vanhoista metsistä on huutava pula Suomessa.</span>
<span class=”break-words”>Ennallistaminen on tärkeä asia, mutta niin ei pidä menetellä, että toisaalla tehdään edelleen hakkuita ja toisaalla ennallistetaan metsiä. Järkevämpää on estää hakkuut riittävässä määrässä metsiä, jolloin niitä ei tarvitse ennallistaa.”</span>
HS uutisoi että Kuusamossa sudet tappavat yhä enemmän poroja, ja paikalliset epäilevät että ne tulevat itärajan takaa. Myös karhuturismi aiheuttaa ristiriitoja eli karhujen bongaus ja kuvaus kojuilta. Houkuttimena ainakin yksi alan yrittäjä kertoo käyttävänsä lihan sijasta koiran kuivamuonaa, kirjolohen perkeitä ja kauraa.
Poromies: ”Haluaisimme elää lihantuotannolla, mutta nyt elinkeinoa pidetään yllä vahingonkorvauksilla. Poromiehistä on tullut petopyytäjiä.”
Petovahinkokorvaukset pitäisi poronomistajien mielestä maksaa täysimääräisinä. Nyt maksukatto tulee eteen ennen aikojaan, yli miljoonan euron vahingot jäävät korvaamatta.
… ”on jopa ylisukupolvisia kiistoja eri maankäyttömuotojen – matkailun, metsätalouden, loma-asutuksen – välillä ja voidaan puhua konfliktikulttuurista.”
(En tiedä näkyisikö juttu kännykästä ilmaisella HS-sovelluksella, kaikki jutut eivät näy.)
Asiaa karhuista. ”Halusimme laintasolle säädettäväksi muun muassa suojelutason viitearvot, jotka kuvaavat riittävää populaation kokoa, jotta kannanhoidollinen metsästys mahdollistuisi.” … ”Syksyllä eduskunnassa käsitellään suden kannanhoidollista metsästystä. Metsästyslaki avataan ja samalla myös karhunmetsästysasia voidaan korjata.”
https://www.suomenmaa.fi/olga-oinas-panuma/karhulaista-tuli-susi/
Kuntien metsiä lähellä taajamia käsitellään jo nyt ensisijaisesti virkistys mielessä. Ei jokaisella metsähehtaarilla voi eikä tarvitse olla tarjolla samoja arvoja ja hyötyjä. Ennallistamisasetuksen kriteerit ja pakollinen edistyminen niissä kai tulevat koskemaan kaikkia metsiä ja kaikkia omistajaryhmiä. Niillä on voimakas ohjaava vaikutus siihen, miltä metsämme tulevaisuudessa näyttävät.
