Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
on nyt palannut takaisin 125 milj.m3:iin
Isomäen luku?
esitetään skenaario Suomen metsien kasvun romahtamisesta
Nämä ennusteet jotka sanovat, että voidaan jäädä vuotuisessa kasvussa jopa alle 100 milj. m3, johtuvat Melan mallien korjauksista.
*
Jos nyt maltillistetaan oikeissa kohteissa (eli hoidetaan aina tarpeelliset harvennukset ja lykätään vaikka männiköiden päätehakkuita), metsien kasvu voinee lähivuosina jonkin verran elpyä. Sitten 2050 jälkeen käy huonommin, kun metsien ikärakenteen vanheneminen alkaa vaikuttaa ja metsien kasvu alenee alenevien hakkuutasojen mukaiseksi.
Maallikolle metsä on halkoliiteri, jossa puiden ja hiilen määrä jää pysyvästi alhaisemmaksi, jos sieltä käydään ottamassa puita (lue: tehdään avohakkuu) – ainakin vähintään 100 vuodeksi. Ratkaisuksi tarjotaan sitten sitä että jätetään mahdollisimman suuri osuus metsistä suojelluksi pystyvarastoksi – sen sijaan että pidettäisiin tuotantokoneisto käynnissä. Puuta hakataan tämän seurauksena lisää jossain muissa maissa, emmekä tiedä mikä on tämän siirtymän kokonaisvaikutus ilmaston tai monimuotoisuuden kannalta. Päätöksenteko on hankalaa globaalisti; on paljon helpompi osaoptimoida pienellä alueella.
*
Häkkisellä on hyvä kysymys: mikä on oikea varaston muutos? Sitähän tässä jahdataan. Suurin ongelma ei ole (ehkä) niinkään laskutapa, vaan se että emme välttämättä arvioi oikein karikeositteiden ja kuolleen turpeen maanalaisia hajotusnopeuksia, eli se monesti mainittu lämpöherkkyys. Ja miten sitten vaikuttaa loppukesän yleistyvä kuivuus eteläsuomalaisilla turvemailla ja liian syvät ojat, kiihtyykö hajotus entisestään? Emme tiedä edes maaperän kaikkia hiilikomponentteja jotka vaikuttavat. Viitaten Eva-Maria Rothin väitöskirjaan jossa tutkittiin sienten osuutta maaperän ilmiöissä.
Mielestäni olisi selkeämpää, jos ei sotkettaisi eläviä juurakoita maaperän hiileen tai ainakin silloin tulee kertoa, että tarkoittaa hiilen määrää maanpinnan alla. Ainakaan näitä Ilvesniemen kertoimella laskettuja lukuja ei voi suoraan verrata khk-raportoinnin lukuihin kun ne kuvaavat eri asiaa. Khk laskee nieluja eli vuotuisia muutoksia ja Ilvesniemi varastoja.
Tuossa Antin muistelemassa maaperän hiilen luvussa on varmaan mukana turvemaiden hiili, jota on kyllä paljon.
Veroja maksetaan suuruusluokkaa 15 – 20 % kantorahatuloista vuosittain? Osalla metsävähennyksen käyttäjistä se voi olla lähes nolla, kun taas jos on vähän vähennyksiä kuten jatkuvan kasvatuksen harjoittajilla voi veroprosentti olla 25. Parhaina 3 mrd huippumyyntien vuosina veroja olisi siis voinut kertyä 0,5 mrd. Nämä luvut on varmaan jossain tilastoitu.
Joo tuollaisia pellonmetsitykset voivat pahimmillaan olla. 2000 taimessa on lähes puolet liikaa. Millainen oli muokkaus, olisiko isot laakeat mättäät auttaneet yhtään? Tuli mieleen että jos pellonmetsityksen istuttaa riveihin niin että rivien välissä mahtuu ajamaan mönkijällä, sillä saisi horsmaa ja kastikkaa lakoonnutettua ja viimeistelisi sitten taimien vieret manuaalisesti. Jos taimia on kohtuullisempi määrä, myös traktori mahtuu kulkemaan taimien välissä.
Kun olette hyviä analysoimaan, voisitte Kurki ja Häkkinen lukea ja analysoida Annikan raportin antia.
Kyllä kivennäismaan puustossa olisi nielua jos sitä ei hakattaisi pois niin innokkaasti. Turvemaiden tasetta on lähtökohtaisesti vaikeampi parantaa, kun maaperän päästö on niin suuri.
Luulisi tosiaan kasvaneen luonnonpoistuman näkyvän maaperässä. Siitähän luonnonmetsiinkin kertyy suuri maaperän hiilivarasto. Hakkuutähteiden keräys ja hakkuupoistuma vievät biomassaa pois metsästä, mutta kantoja ei yleensä nosteta. Maata muokataan uudistamisen yhteydessä ja tämä nopeuttaa hiilihävikkiä osaltaan.
Ehkä Timo Pukkala oli oikeassa maaperän hiilen vähäisessä kertymässä ja dynamiikassa avohakkuumetsätaloudessa, ja minä väärässä kun väitin että ei se niin alas notkahda eikä pitkään. Toisaalta ei jatkuva kasvatus ole välttämättä sen parempi, kun siinä on tehottomampi yhteytyskoneisto.
Elävän biomassan laskenta on erillinen karikkeesta ja maaperän hiilestä. Kurki laskee omalla tavallaan eli vertaa hiiltä maan päällä ja alla Hannu Ilvesniemen kertoimella joissakin laskuissa ja tämä voi hämmentää.
Ainut maa jossa ehkä saatiin jotain aikaan pakotteilla on tainnut olla Etelä-Afrikka. Vallanvaihdos ei taida olla kestävä, jos se tehdään ulkoa pakottamalla. Demokratiaa pitäisi tukea sekä Kuubassa, Iranissa että Venezuelassa. Mutta se ei ole korkealla USA:n nykyjohdon agendalla.
Liittyykö Nasdaqin notkahdus hiukan siihenkin, että Eurooppa pyrkii vähentämään riippuvuuksiaan USA:n tuotteista.
Kurki voisi ilmiantaa peltonsa Lukeen tai Suomen Akatemian suohuippuyksikölle mittauksia varten.
Tuo on totta käpysonni! Nyt talkoisiin osallistumaan on kutsuttu vasta metsänomistajat. Tosin vaikuttaa siltä että metsä- ja energiateollisuus osallistuvat myös talkoisiin innolla jättämällä puuta jalostamatta ja polttamatta tänä vuonna.
Talousaamussa Sahateollisuuden Tino Aalto arvioimassa hakkuiden alentamisen talousvaikutuksia.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/0414add9-78d4-4457-8554-07baf5b84062?
